Psykoterapian ABC
Luotettavaa tietoa psykoterapiasta, asiakastarinoita ja asiantuntija-artikkeleita.

Milloin kannattaa hakeutua psykoterapiaan

Tästä osiosta löytyy tietoa siitä, milloin psykoterapiaan kannattaa hakeutua. Mukana on ohjeita myös vanhemmille, jotka pohtivat tarvitseeko heidän nuorensa psykoterapiaa.

LUE LISÄÄ

Psykoterapiaan hakeutuminen käytännössä

Psykoterapiamaksuihin voi saada erilaisia tukia ja psykoterapiaa on jonkin verran joskin niukasti tarjolla julkisella sektorilla. Täältä löydät ohjeita psykoterapiaan hakeutumiseen ja mahdollisten tukien navigoimiseen.

LUE LISÄÄ

Sopivan psykoterapeutin ja psykoterapian valitseminen

Omaan tilanteeseen sopivan hoitomuodon ja erityisesti itselleen sopivan psykoterapeutin löytäminen on psykoterapian onnistumisen kannalta keskeistä. Täältä löydät tietoa psykoterapiasuuntauksista ja vinkkejä sopivan psykoterapeutin valitsemiseen.

LUE LISÄÄ

Katso myös usein kysytyt kysymykset psykoterapiasta

 


Psykoterapiasuuntaukset

Kokosimme kattavan tietopaketin psykoterapiasuuntauksista, josta löydät myös asiantuntijavideot yleisimmistä suuntauksista.
Alla kliinisen psykologian ja psykoterapian professori Jarl Wahlström kertoo millaiseen ajattelutapaan integratiivinen psykoterapia pohjautuu ja millaista istunnoilla käytännössä on.

Lue lisää psykoterapiasuuntauksista ja katso muut esittelyvideot

 


Minduu - Blogi

Suosituin kirjoitus:

Mistä tietää, onko todellakin terapian tarpeessa?

Asiakastarinat

Seuraa Sarin ja Minnan tarinaa.

Asiakastarinat - kirjoituksiin

Psykoterapeuttimme kertovat

Lue asiantuntijoidemme kirjoituksia psykoterapiasta.

Psykoterapeuttimme kertovat - kirjoituksiin

 

Blogista poimittua

“Kohtaamalla oman heikkouden, näytämme sen mitä aidosti olemme, ei meistä kukaan ole supersankari, me olemme ihmisiä, haavoittuvia ja tuntevia. Heikkouden kohtaaminen on meidän suurin voimavaramme, kieltämällä sen tuhoamme itsemme pala palalta. Sen kohtaaminen antaa meille terveet rajat.”

Minna 50v.

Blogista poimittua

" Olen miettinyt, miltä esimerkiksi psykoterapeuttinen hoito näyttäisi, jos se olisi suunniteltu alusta loppuun miesten ehdoilla. Olisiko vastaanotolla hirvenpää ja flipperi? Vai toteutuisiko tapaaminen läheisellä jalkapallokentällä palloa potkien ja siinä samalla jutellen? Kysehän ei ole siitä, etteivät miehet tuntisi, tai haluaisi puhua. "

Teemu Ollikainen, Psykoterapian erikoispsykologi

Usein kysyttyä psykoterapiasta

Suurin osa ihmisistä tuntee olonsa epävarmaksi varatessaan ensimmäistä kertaa aikaa psykoterapeutille. Ohessa on vastauksia muutamiin yleisiin kysymyksiin.

Mitä on psykoterapia?

Psykoterapia on hoito- ja kuntoutusmenetelmä, joka perustuu kahden tai useamman ihmisen vuorovaikutukseen. Psykoterapia voi olla kestoltaan lyhyttä, muutaman tapaamisen mittaista (counseling) tai pisimmillään vuosien mittaista ja monta kertaa viikossa tapahtuvaa.

Miksi psykoterapiaan hakeudutaan?

Psykoterapeutin vastaanotolle voi hakeutua, vaikkei olisi varsinaista mielenterveysongelmaa. Moni käykin psykoterapiassa kehittymässä, tutustumassa itseensä tai vain puhumassa neutraalille osapuolelle huolistaan ja elämäntilanteestaan.

Valtaosa psykoterapeuttien asiakkaista on kuitenkin hakeutunut psykoterapiaan masentuneisuuden, ahdistuneisuuden tai muun mielenterveyteen ja psyykkiseen pahoinvointiin liittyvän syyn vuoksi. Tällaisessa tapauksessa psykoterapiasta voidaan puhua hoitona tai kuntoutuksena.

LUE MYÖS: Psykoterapiaan hakeutuminen käytännössä

Ovatko ongelmani riittävän suuria, että tarvitsen psykoterapeuttia?

Mikään ongelma ei ole “liian pieni” psykoterapiaa ajatellen. Jos koet jonkin asian ongelmaksi ja haluat ymmärtää sitä tai muuttaa sitä niin se riittää. Psykoterapiassa käyminen ei myöskään tarkoita, että olisi “hullu” tai kärsisi vakavista vaikeuksista eikä terpiasta hyötyäkseen voi olla “liian hyvinvoiva”. Päinvastoin on tehokkaampaa puuttua ongelmiin aikaisin ja ehkäistä, etteivät ne kasva vyyhdiksi. Terapia voi olla myös hyödyllinen tapa kehittää itseään, ymmärtää itseään paremmin ja panostaa omaan hyvinvointiin.

LUE MYÖS: Mistä tietää, onko todellakin terapian tarpeessa?

Kuka sen maksaa?

Psykoterapian voi maksaa itse. Esimerkiksi näiltä sivuilta voit suoraan varata itsellesi ajan psykoterapeutille ja sopia hänen kanssaan maksusta. Psykoterapeuttien taksat ovat koulutus- ja kokemustasosta riippuen keskimäärin noin 60-90 euroa per 45 minuutin kerta.

Kela tukee yli 16-vuotiaiden psykoterapiaa lakisääteisenä kuntoutuksena. Saadaksesi Kelan kuntoutustukea psykoterapiaan tarvitset psykiatrian erikoislääkärin b-lausunnon, jossa hän puoltaa psykoterapiaa. Lausunnon edellytyksenä on diagnoosi ja riittävä hoitosuhde. Tukea haetaan Kelasta ja sitä myönnetään tavallisesti vuodeksi kerrallaan. Kelan omien tutkimusten mukaan psykoterapiakuntoutus on hyvin tehokas kuntoutusmuoto (mm. Lind, ym. 2011).

Kelan enimmäiskorvausmäärät kuntoutuspsykoterapiassa 1.1.2016:

  • Yksilöterapia 57,60
  • Vanhempien ohjaus 57,60
  • Ryhmäterapia 42,05
  • Vanhempien ohjaus 42,05
  • Pari- ja perheterapia/tunti 63,91
  • Pari ja perheterapia/1,5 tuntia 95,87

Voit kysyä myös työpaikkasi työterveyshuollosta, kattaako työterveyssopimuksesi psykoterapiakäyntejä. Useat työnantajat suhtautuvat myönteisesti siihen, että työntekijä haluaa hoitaa itsensä kuntoon ja voivat sitoutua maksamaan esimerkiksi lyhyen psykoterapiajakson.

Lisätietoa psykoterapiaan saatavista tuista

Mitä tarkoittaa psykodynaaminen / kognitiivinen / ratkaisukeskeinen / jne. psykoterapia?

Nykymuotoisen psykoterapian juuret ulottuvat 1800-luvun loppupuolelle psykoanalyysin alkuvaiheisiin. Tänä päivänä erilaisia psykoterapiasuuntauksia on satoja. Vaikka psykoterapiamuotojen paremmuudesta on kiistelty paljon, niissä on enemmän yhteisiä kuin erottavia tekijöitä.

Eri psykoterapiamuotoja yhdistäviä tekijöitä ovat mm.

  • psykoterapeutin empaattinen pyrkimys ymmärtää ja auttaa
  • neuvottelu ja pyrkimys yhteisymmärrykseen tehtävistä ja tavoitteista
  • asiakkaan rohkaiseminen puhumaan avoimesti vaikeistakin asioista
  • hankalien tunnekokemusten ja haitallisten toimintatapojen käsittely
  • uudenlaisen ajattelu- ja suhtautumistavan muotoutuminen mm. psykoterapeutin kysymysten ja ehdotusten kautta
  • itsehavainnointi- ja itsesäätelytaitojen tukeminen

Katso tarkemmat tiedot psykoterapiasuuntauksista

Toimiiko se?

Kansainvälinen tiedeyhteisö on saavuttanut yksimielisyyden siitä, että psykoterapia todellakin on vaikuttava hoitomuoto. Laajojen, useita tutkimuksia yhdistelevien meta-analyysien tulos on se, että psykoterapian teho on korkea ja tulos usein toistuva. Tällä perusteella psykoterapiaa tulee käyttää ja kehittää terveydenhuollon tavoitteellisena toimintana (Wahlström, 2012). Psykoterapioiden väliset erot vaikuttavuudessa eivät ole keskimäärin kovin huomattavia. Hyvin tärkeää on kuitenkin, että asiakas kokee psykoterapiasuhteen hyväksi, luottamukselliseksi ja toimivaksi. Tämän ns. terapeuttisen allianssisuhteen laadun merkitys on avaintekijä psykoterapian lopputulokselle.

Mikä on psykoterapeutti ja miten se eroaa psykologista ja psykiatrista?

Psykoterapeutti on Valviran laillistama ja nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö, joka on hankkinut itselleen vähintään kolmevuotisen jatkokoulutuksen, johon kuuluu oma käyty psykoterapia. Koulutus pitää sisällään teoreettisia ja kliinisiä opintoja sekä työnohjattua työkokemusta. Ennen kuin voi aloittaa koulutuksen laillistetuksi psykoterapeutiksi pitää olla pohjakoulutus. Pohjakoulutus on usein terveydenhuollon koulutus, mutta voi olla myös esim. teologian tai kasvatustieteen maisterin tutkinto. Pohjakoulutukseltaan suurin osa psykoterapeuteista on psykologeja, sairaanhoitajia tai psykiatreja eli psykiatriaan erikoistuneita lääkäreitä.

Psykoterapeutin ammattinimikkeen käyttöön oikeuttava psykoterapeutin ammattiin johtava koulutus on määritelty terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa asetuksessa (2§).  Suomessa toimii noin 6600 rekisteröityä psykoterapeuttia. Monet heistä toimivat sivu- tai päätoimisina ammatinharjoittajina ja pitävät omaa vastaanottoaan. Terveydenhuollon ammattihenkilöinä heidän toimintaansa ja heidän asiakkaidensa oikeuksia säätelevät samat lait ja asetukset kuin esimerkiksi terveysaseman henkilökuntaa.

 

Lähteet:

Lind, J. ym. (2011). Kuntoutus parantaa työikäisten masennuspotilaiden työkykyä. Suomen Lääkärilehti. 43(2011), ss. 3213–3219a.

Wahlström. J. (2012). Psykoterapian tulos ja siihen vaikuttavat tekijät. Kirjassa S. Eronen & P. Lahti-Nuuttila, (toim.) Mikä psykoterapiassa auttaa? S. 43. Edita.