Milloin kannattaa hakeutua psykoterapiaan
Tästä osiosta löytyy tietoa siitä, milloin psykoterapiaan kannattaa hakeutua. Mukana on ohjeita myös vanhemmille, jotka pohtivat tarvitseeko heidän nuorensa psykoterapiaa.
Psykoterapiaan hakeutuminen käytännössä
Psykoterapiamaksuihin voi saada erilaisia tukia ja psykoterapiaa on jonkin verran joskin niukasti tarjolla julkisella sektorilla. Täältä löydät ohjeita psykoterapiaan hakeutumiseen ja mahdollisten tukien navigoimiseen.
Sopivan psykoterapeutin ja psykoterapian valitseminen
Omaan tilanteeseen sopivan hoitomuodon ja erityisesti itselleen sopivan psykoterapeutin löytäminen on psykoterapian onnistumisen kannalta keskeistä. Täältä löydät tietoa psykoterapiasuuntauksista ja vinkkejä sopivan psykoterapeutin valitsemiseen.
Katso myös usein kysytyt kysymykset psykoterapiasta
Psykoterapiasuuntaukset
Kokosimme kattavan tietopaketin psykoterapiasuuntauksista, josta löydät myös asiantuntijavideot yleisimmistä suuntauksista. Alla kliinisen psykologian ja psykoterapian professori emeritus Jarl Wahlström kertoo millaiseen ajattelutapaan integratiivinen psykoterapia pohjautuu ja millaista istunnoilla käytännössä on.
Psykoterapeutin ja psykoterapiasuuntauksen valitseminen
Oleellista on, että itse koet löytäväsi terapeutin kanssa yhteisymmärryksen työskentelytavoista ja siitä, mihin terapialla pyritään. On myös tärkeää, että koet terapeuttisi ymmärtävän sinua.
Milloin terapiaan?
Psykoterapiaan hakeutumisessa on tärkeää, että kaipaa apua ongelmaansa ja on halukas käsittelemään vaikeuksiaan yhdessä psykoterapeutin kanssa.
Suurin osa ihmisistä tuntee olonsa epävarmaksi varatessaan ensimmäistä kertaa aikaa psykoterapeutille. Ohessa on vastauksia muutamiin yleisiin kysymyksiin.
Miksi psykoterapiaan hakeudutaan?
Ovatko ongelmani riittävän suuria, että tarvitsen psykoterapeuttia?
Mitä tarkoittaa psykodynaaminen / kognitiivinen / ratkaisukeskeinen / jne. psykoterapia?
Mikä on psykoterapeutti ja miten se eroaa psykologista ja psykiatrista?
Mitä ovat videovälitteinen terapia ja nettiterapia?
Mitä on psykoterapia?
Psykoterapia on hoito- ja kuntoutusmenetelmä, joka perustuu kahden tai useamman ihmisen vuorovaikutukseen. Psykoterapia voi olla kestoltaan lyhyttä, muutaman tapaamisen mittaista (counseling) tai pisimmillään vuosien mittaista ja monta kertaa viikossa tapahtuvaa.
Miksi psykoterapiaan hakeudutaan?
Psykoterapeutin vastaanotolle voi hakeutua, vaikkei olisi varsinaista mielenterveysongelmaa. Moni käykin psykoterapiassa kehittymässä, tutustumassa itseensä tai vain puhumassa neutraalille osapuolelle huolistaan ja elämäntilanteestaan.
Valtaosa psykoterapeuttien asiakkaista on kuitenkin hakeutunut psykoterapiaan masentuneisuuden, ahdistuneisuuden tai muun mielenterveyteen ja psyykkiseen pahoinvointiin liittyvän syyn vuoksi. Tällaisessa tapauksessa psykoterapiasta voidaan puhua hoitona tai kuntoutuksena.
LUE MYÖS: Psykoterapiaan hakeutuminen käytännössä
Ovatko ongelmani riittävän suuria, että tarvitsen psykoterapeuttia?
Mikään ongelma ei ole “liian pieni” psykoterapiaa ajatellen. Jos koet jonkin asian ongelmaksi ja haluat ymmärtää sitä tai muuttaa sitä niin se riittää. Psykoterapiassa käyminen ei myöskään tarkoita, että olisi “hullu” tai kärsisi vakavista vaikeuksista eikä terpiasta hyötyäkseen voi olla “liian hyvinvoiva”. Päinvastoin on tehokkaampaa puuttua ongelmiin aikaisin ja ehkäistä, etteivät ne kasva vyyhdiksi. Terapia voi olla myös hyödyllinen tapa kehittää itseään, ymmärtää itseään paremmin ja panostaa omaan hyvinvointiin.
LUE MYÖS: Mistä tietää, onko todellakin terapian tarpeessa?
Kuka sen maksaa?
Psykoterapian voi maksaa itse. Esimerkiksi näiltä sivuilta voit suoraan varata itsellesi ajan psykoterapeutille ja sopia hänen kanssaan maksusta. Psykoterapeuttien taksat ovat koulutus- ja kokemustasosta riippuen keskimäärin noin 80-100 euroa per 45 minuutin kerta. Ryhmäpsykoterapiassa taksa on usein halvempi.
Kela tukee yli 16-vuotiaiden psykoterapiaa lakisääteisenä kuntoutuksena. Saadaksesi Kelan kuntoutustukea psykoterapiaan tarvitset psykiatrian erikoislääkärin b-lausunnon, jossa hän puoltaa psykoterapiaa. Lausunnon edellytyksenä on diagnoosi ja riittävä hoitosuhde. Tukea haetaan Kelasta ja sitä myönnetään tavallisesti vuodeksi kerrallaan. Kelan omien tutkimusten mukaan psykoterapiakuntoutus on hyvin tehokas kuntoutusmuoto (mm. Lind, ym. 2011).
Kelan enimmäiskorvausmäärät kuntoutuspsykoterapiassa 1.9.2020:
- Yksilöterapia 57,60
- Vanhempien ohjaus 57,60
- Ryhmäterapia 42,05
- Vanhempien ohjaus 42,05
- Pari- ja perheterapia/tunti 63,91
- Pari ja perheterapia/1,5 tuntia 95,87
Voit kysyä myös työpaikkasi työterveyshuollosta, kattaako työterveyssopimuksesi psykoterapiakäyntejä. Useat työnantajat suhtautuvat myönteisesti siihen, että työntekijä haluaa hoitaa itsensä kuntoon ja voivat sitoutua maksamaan esimerkiksi lyhyen psykoterapiajakson.
Lisätietoa psykoterapiaan saatavista tuista
Mitä tarkoittaa psykodynaaminen / kognitiivinen / ratkaisukeskeinen / jne. psykoterapia?
Nykymuotoisen psykoterapian juuret ulottuvat 1800-luvun loppupuolelle psykoanalyysin alkuvaiheisiin. Tänä päivänä erilaisia psykoterapiasuuntauksia on satoja. Vaikka psykoterapiamuotojen paremmuudesta on kiistelty paljon, niissä on enemmän yhteisiä kuin erottavia tekijöitä.
Eri psykoterapiamuotoja yhdistäviä tekijöitä ovat mm.
- psykoterapeutin empaattinen pyrkimys ymmärtää ja auttaa
- neuvottelu ja pyrkimys yhteisymmärrykseen tehtävistä ja tavoitteista
- asiakkaan rohkaiseminen puhumaan avoimesti vaikeistakin asioista
- hankalien tunnekokemusten ja haitallisten toimintatapojen käsittely
- uudenlaisen ajattelu- ja suhtautumistavan muotoutuminen mm. psykoterapeutin kysymysten ja ehdotusten kautta
- itsehavainnointi- ja itsesäätelytaitojen tukeminen
Katso tarkemmat tiedot psykoterapiasuuntauksista
Toimiiko se?
Kansainvälinen tiedeyhteisö on saavuttanut yksimielisyyden siitä, että psykoterapia todellakin on vaikuttava hoitomuoto. Laajojen, useita tutkimuksia yhdistelevien meta-analyysien tulos on se, että psykoterapian teho on korkea ja tulos usein toistuva. Tällä perusteella psykoterapiaa tulee käyttää ja kehittää terveydenhuollon tavoitteellisena toimintana (Wahlström, 2012). Psykoterapioiden väliset erot vaikuttavuudessa eivät ole keskimäärin kovin huomattavia. Hyvin tärkeää on kuitenkin, että asiakas kokee psykoterapiasuhteen hyväksi, luottamukselliseksi ja toimivaksi.
Mikä on psykoterapeutti ja miten se eroaa psykologista ja psykiatrista?
Psykoterapeutti on Valviran laillistama ja nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö, joka on hankkinut itselleen vähintään kolmivuotisen jatkokoulutuksen, johon kuuluu oma käyty psykoterapia. Koulutus pitää sisällään teoreettisia ja kliinisiä opintoja sekä työnohjattua työkokemusta. Ennen kuin voi aloittaa koulutuksen laillistetuksi psykoterapeutiksi pitää olla pohjakoulutus. Pohjakoulutus on usein terveydenhuollon koulutus, mutta voi olla myös esim. teologian tai kasvatustieteen maisterin tutkinto. Pohjakoulutukseltaan suurin osa psykoterapeuteista on psykologeja, sairaanhoitajia tai psykiatreja eli psykiatriaan erikoistuneita lääkäreitä.
Psykoterapeutin ammattinimikkeen käyttöön oikeuttava psykoterapeutin ammattiin johtava koulutus on määritelty terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa asetuksessa (2§). Suomessa toimii yli 8000 rekisteröityä psykoterapeuttia. Monet heistä toimivat sivu- tai päätoimisina ammatinharjoittajina ja pitävät omaa vastaanottoaan. Terveydenhuollon ammattihenkilöinä heidän toimintaansa ja heidän asiakkaidensa oikeuksia säätelevät samat lait ja asetukset kuin esimerkiksi terveysaseman henkilökuntaa. Näitä ovat mm.:
- Laillistus tai nimikesuojaus
- Lain edellyttämä vaitiolovelvollisuus
- Valitusoikeus
- Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston valvonnassa
- Vaatimus ammatilliseen täydennyskoulutukseen
- Lain edellyttämä potilasvakuutus
Katso Psykologiliiton esitteestä miten psykoterapeutti eroaa esimerkiksi life coachista.
Tietoa psykologin keskusteluhoitoa tarjoavista ammattilaisista Minduussa
Psykoterapeuttien lisäksi Minduusta löytyy laillistettuja psykologeja, jotka ovat käyneet yliopistollisen psykologikoulutuksen, mutta eivät psykoterapeuttikoulutusta. Myös he tarjoavat palveluita ja heihin voi ottaa yhteyttä. Heidän kohdallaan luettelossa on merkintä “Psykologin keskusteluhoito”.
Heidän antamasta hoidosta ei voi saada Kelan kuntoutustukea psykoterapiaan. Terveydenhuollon ammattihenkilöinä psykologien työtä kuitenkin ohjaavat ja säätelevät samat lait ja periaatteet kuin psykoterapeuttienkin työtä.
Mitä ovat videovälitteinen terapia ja nettiterapia?
Psykoterapia tai osa psykoterapiaistunnoista voidaan toteuttaa myös reaaliaikaisesti vahvasti suojatun ja turvallisen videoyhteyden välityksellä, jolloin terapiaistunto käydään tietokoneen, tabletin tai puhelimen välityksellä. Videoterapiat yleistyvät jatkuvasti ja ne ovatkin tutkimuksissa osoittautuneet toimiviksi ja vaikuttaviksi menetelmiksi psykoterapian toteuttamiseen. Terapiasuhteen kehittymisen on havaittu olevan samankaltaista ja jopa yhtä hyvää kuin kasvokkaisissa terapioissa.
KELA voi korvata osan videovälitteisesti toteutettavista tapaamisista, mikäli terapiaistunto kasvokkain samassa tilassa ei ole mahdollista esimerkiksi pitkän välimatkan, muuton tai oman kunnan psykoterapiapalvelujen rajallisuuden takia. Mikäli psykoterpia korvataan etäterapiana, tulee asiakkaan kuitenkin edelleen olla vakuutettu Suomessa. Lisäksi tavanomaisia vastaanottokäyntejä edellytetään.
Nettiterapia on puolestaan sekä ajasta että paikasta riippumaton tapa toteuttaa psykoterapiaa, joka muistuttaa yleensä itsehoito-ohjelmaa. Verkossa terapiaa voidaan toteuttaa sekä ammattilaisen tukemana, jolloin terapeutti on asiakkaaseen yhteydessä esimerkiksi viestein, että täysin itsenäisenä nettiohjelmana. Nettiterapioita pidetään toimivina hoitoina ja yleisimmin ne soveltuvat lieviin tai keskivaikeisiin mielenterveyden ongelmiin. Itsenäinen tehtäviin perustuva työskentely vaatii asiakkaalta sitoutumista ja kohtalaista toimintakykyä.
LUE MYÖS: Psykoterapiaa etänä?
Lähteet:
Lind, J. ym. (2011). Kuntoutus parantaa työikäisten masennuspotilaiden työkykyä. Suomen Lääkärilehti. 43(2011), ss. 3213–3219a.
Wahlström. J. (2012). Psykoterapian tulos ja siihen vaikuttavat tekijät. Kirjassa S. Eronen & P. Lahti-Nuuttila, (toim.) Mikä psykoterapiassa auttaa? S. 43. Edita.