Varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapia

Varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapia on Valviran vuonna 2010 hyväksymä oma psykoterapiamuotonsa Suomessa. Sitä annetaan raskaana oleville ja alle 3-vuotiaiden pikkulasten perheille, erilaisissa joko vauvaan tai vanhempiin liittyvissä vuorovaikutusriskin tai -ongelmien tilanteissa. Fokuksessa on varhainen vanhemmuus ja vauvan ja vanhemman suhde. Vuorovaikutushuoli voi liittyä vanhemman stressiin, vaikeaan elämäntilanteeseen, mielenterveysongelmiin tai trauma- ja menetyskokemuksiin. Vauvalla puolestaan voi olla itkuisuutta, nukkumisen tai syömisen pulmia tai kontaktivaikeutta. Vauva saattaa myös olla keskonen, sairas tai vammainen.

Vuorovaikutuspsykoterapian avulla vanhempi voi tavoittaa elementtejä omasta varhaisesta hoivakokemuksestaan ja siitä, miten sen mahdolliset puutteet ovat esteenä yhteyden rakentumisessa oman vauvan kanssa.

Varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapia aloitetaan usein jo raskausaikana. Intensiivinen ja suhteellisen lyhytkestoinen vuorovaikutuspsykoterapia räätälöidään aina tarpeenmukaisesti kullekin perheelle sopivaksi ja mahdolliseksi. Hoitoon osallistuu tavallisesti vauva ja äiti, mutta usein myös toinen vanhempi on mukana ainakin osalla hoitotapaamisista. Psykoterapia tapahtuu vauvan synnyttyä yleensä kotihoitokäynneillä. Varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapiaa voidaan toteuttaa myös ryhmämuotoisesti.

Varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapeutteja toimii julkisessa terveydenhuollossa, esim. perheneuvoloiden terapeuttisen vauvaperhetyön tiimeissä ja pikkulapsipsykiatrian yksiköissä, yksityisinä ammatinharjoittajina ja järjestöissä. Varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapiaa voi saada kelan kuntoutuspsykoterapiana (perheterapia) vanhemman mielenterveyshäiriön vuoksi. Sitä järjestetään myös psykiatrisen erikoissairaanhoidon ostopalvelupsykoterapiana.