Ratkaisukeskeinen psykoterapia

(Rinnakkaisia termejä: voimavarakeskeinen psykoterapia, voimavarasuuntautunut psykoterapia / ratkaisu- ja voimavarakeskeinen psykoterapia. Huom: Voimavarakeskeinen perheterapia on kuitenkin erillinen suuntaus.)

Ratkaisukeskeisessä psykoterapiassa korostetaan yksilön voimavaroja ja terapian pääpaino on nykyisyyden ja tulevaisuuden käsittelyssä menneisyyden sijaan.

Katso myös psykologian tohtori Anu Castanedan haastattelu ratkaisukeskeisestä psykoterapiasta

Terapian fokus

Tyypillisesti ratkaisukeskeisessä terapiassa

Terapia käytännössä

Tyypillinen kesto: Yksittäisestä käynnistä n. 10 käyntiin. Jokainen käynti voidaan sopia erikseen edellisen käynnin lopuksi. Alussa ei sitouduta tietyn mittaiseen terapiajaksoon vaan terapia loppuu, kun koetaan, ettei sitä enää tarvita. Ratkaisukeskeistä psykoterapiaa voidaan kuitenkin soveltaa myös pidempikestoisena psykoterapiana.

Tyypillinen tiiviys: Vaihtelee, eikä tarvitse olla esim. viikottaista

Terapeutin rooli: Ratkaisukeskeisessä psykoterapiassa psykoterapeutti pyrkii olemaan asiakaslähtöinen: asiakas määrittelee ongelmansa ja tavoitteensa ja suuntaus ei aseta raameja terapian kestolle tai tapaamistiheydelle. Luovuus, leikillisyys ja huumori nähdään voimavaroina, joita psykoterapeutti voi hyödyntää. Toki eri terapeuttien persoonallisuus vaihtelee.

Työskentelytapa: Istunnoilla saatetaan tutkia aiempia ratkaisuja ja poikkeuksia vaikeuksiisi painottaen nykyistä ja tulevaa pikemmin kuin paneutuen menneeseen. Psykoterapeuttisi pyrkii tutkimaan kanssasi onnistumisia ja saamaan myös sinut kertomaan pienistä saavutuksistasi vaikeuksiesi kanssa. Hän auttaa sinua miettimään, mikä on auttanut pärjäämään tilanteen kanssa ja estämään sitä muuttumasta huonommaksi. Istunnon loppupuolella psykoterapeuttisi voi pitää hetken, jossa pohtii istunnolla käytyä ja vetää sitä kasaan. Tässä yhteydessä hän saattaa keskustellun pohjalta esim. kannustaa sinua kokeiluluontoisesti tekemään jotain sellaista, jonka olet istunnolla tunnistanut vievän sinua kohti tavoitettasi. Istunnon lopuksi voitte katsoa, onko tarvetta tavata vielä.

Suurimmat erot muihin suuntauksiin

Historia

Ratkaisukeskeisen psykoterapian kehitys alkoi Amerikassa 1970-luvun ja 1980-luvun taitteessa vastareaktiona ongelmia painottavaan mielenterveystyöhön. Sen kehitys alkoi havainnoista, millaiset kysymykset ja hoitavan henkilön toiminnat yleensä yhdistyivät siihen, että asiakas koki edistystä istunnon jälkeen. Ratkaisukeskeistä terapiaa sovelletaan laajasti lyhytpsykoterapiana. Suomessa sovelletaan myös pidempinä yli vuodenkin mittaisina psykoterapioina.

Löydä ratkaisukeskeinen psykoterapeutti

Haastattelu ratkaisukeskeisestä psykoterapiasta

Haastattelimme ratkaisukeskeisestä psykoterapiasta psykologian tohtori ja psykoterapeutti Anu Castanedaa. Ratkaisukeskeisen suuntauksen taustalla vaikuttaa Castanedan mukaan tieteenfilosofinen sosiaalisen konstruktivismin teoria. Siinä ajatellaan, että todellisuus ei ole objektiivinen ja kiistaton heijastuma maailmasta vaan meidän ihmisten itsemme aktiivisesti luoma. “Se tulee luoduksi meidän mielessämme, siinä kielessä, jota käytämme, sekä meidän sosiaalisissa vuorovaikutussuhteissamme”, Castaneda kuvaa.

Ratkaisukeskeisessä psykoterapiassa tämä tarkoittaa mahdollisuutta tutkiskella sitä, miten todellisuus tulee luoduksi mielessämme. Näin voidaan Castanedan mukaan myös miettiä keinoja, miten voimme itse vaikuttaa siihen, millaisessa todellisuudessa tai käsityksissä elämme. Tähän perustuu ratkaisukeskeisyydessä keskeinen ajatus näkökulman vaihtamisen taidosta: “Me voimme aktiivisesti harjoittaa itsessämme sellaista puolta, jolla kehitetään taitoa vaihtaa näkökulmia ja saada siten vaihtoehtoisia ajattelemisen ja kokemisen tapoja”, Castaneda tarkentaa.

 

Osa 1

Istunnot ja niiden välit käytännössä

Ratkaisukeskeisen psykoterapian istunnot voivat käytännössä olla hyvin erilaisia keskenään riippuen asiakkaan tilanteesta ja tarpeesta. “Joskus voidaan nauraa, joskus voidaan itkeä. Voidaan puhua konkreettisemmista asioista tai sitten abstraktimmalla tasolla”, Castaneda kuvailee. Hänen mukaansa olennaista on, että vaikka ollaan usein vaikeiden asioiden äärellä, mukana voi olla myös leikkisyyttä ja huumoriakin. Istuntojen välillä asiakkaan tehtävänä on pureskella istunnoilla puhuttuja asioita ja tarkkailla ja kokeilla niitä hänen arkielämässään. Joskus voi olla myös kotitehtäviä ja erilaisia harjoituksia, jotka tukevat itsetutkiskelua ja myönteistä muutosta, jos asiakas sellaisia toivoo.

Ratkaisukeskeisen psykoterapian erityispiirteet

Ratkaisukeskeisyys poikkeaa Castanedan mukaan monesta muusta suuntauksesta sen tulevaisuusorientaatiossa. “Terapiakeskustelussa on koko ajan mukana toivottu tulevaisuus ja toivotun, hyvän elämän ja tulevaisuuden kuva”, Castaneda selventää. Menneisyydestä ja sen ikävistä, merkityksellisistä tapahtumista puhutaan siinä määrin, kun on tarpeellista, ja pyritään aina yhdistämään menneisyys, nykyhetki ja tulevaisuus keskenään kokonaisuudeksi. Myös haaveista, unelmista ja tavoitteista puhutaan. Castaneda kertoo, että “Behind every problem there is a frustrated dream” on yksi ratkaisukeskeisyyden tunnuslauseista. Tällä tarkoitetaan sitä, että jokaisella ongelmalla on sen taustalla myös turhautunut unelma, jota terapiassa metsästetään.

 

Osa 2

Kenelle ratkaisukeskeinen psykoterapia sopii

Castanedan mielestä ratkaisukeskeinen psykoterapia sopii erityisesti sellaiselle ihmiselle, joka arvostaa erittäin tasavertaista, aktiivista ja asiakasta kunnioittavaa yhteistyösuhdetta. Ratkaisukeskeisyydessä pyritään Castanedan mukaan pois ongelmien patologisoinnista. Menneisyyden tapahtumista ja niiden seurauksista pyritään puhumaan siinä määrin, kun on tarpeellista, mutta vain siinä määrin. Castanedan mukaan ratkaisukeskeisyyden ajatellaan yleisesti sopivan monenlaisille ihmisille ja monenlaisiin tilanteisiin. “Se voi olla toisaalta lyhyempää, toisaalta pidempää, se voi olla tiiviimpää tai väljempää, aina yksilöllisestä tarpeesta ja tilanteesta riippuen”, Castaneda kuvaa.

Castanedasta on haastavaa pohtia, milloin ratkaisukeskeisyys ei olisi sopiva suuntaus tietylle ihmiselle. Hän kuvaa, että ratkaisukeskeisyydessä pyritään tarkalla korvalla kuuntelemaan, mikä on kunkin asiakkaan tilaus, tarve ja toive. Näiden pohjalta terapiassa tehdään siten, kun tuntuu toimivalta, eikä pyritä ortodoksisesti pysymään tietyssä toimintamallissa. Toinen suuntaus voi kuitenkin sopia paremmin silloin, jos esimerkiksi tunnistaa olevansa kovin “allerginen” sille, että terapeutti on aktiivinen, tasavertainen osa vuorovaikutusta.

 

Osa 3

Tutkimusnäyttö suuntauksen tehosta

Tutkimusnäyttö ratkaisukeskeisyydestä on Castanedan mukaan vielä karttumassa. “Ratkaisukeskeisyys on verrattain tuore suuntaus, toki vuosikymmeniä vanha, mutta tuoreempi joihinkin traditionaalisempiin suuntauksiin verrattuna”, Castaneda kertoo. Hän nostaa kuitenkin esiin kansainvälisesti arvostetun, suuren Helsingin Psykoterapiatutkimus -projektin tuloksia. Tutkimusprojektissa ratkaisukeskeisyys on ollut toinen tutkittu lyhytterapiamuoto (toinen lyhytterapia oli lyhyt psykodynaaminen psykoterapia). Näiden lyhytterapiasuuntausten välillä ei ole havaittu merkittäviä vaikuttavuuseroja, vaan molemmat ovat näyttäytyneet vaikuttavina hoitomuotoina masennus- ja ahdistuneisuushäiriöissä.

Castaneda nostaa laajemminkin esiin, kuinka ajankohtainen kirjallisuus tukee käsitystä, että vaikka asiakkaan voi olla hyvä miettiä, mikä viitekehys itselle sopii, niin ennen kaikkea asiakkaan tulisi hakea yhteensopivuutta terapeutin kanssa. “Tällöin asiakkaan tulisi miettiä terapeuttiehdokkaiden kohdalla myös pohjakoulutusta, täydennyskoulutuksia, työskentelymenetelmiä tai muuta vastaavaa, ja saada sitä kautta kaikkia vinkkejä siitä, voisiko juuri tämä terapeutti olla juuri minulle sopiva”, Castaneda summaa.
 

Löydä ratkaisukeskeinen psykoterapeutti