Kognitiivinen psykoterapia
Kognitiivisessa psykoterapiassa ajatuksena on, että tutkimalla ongelmallisia ajatuksiamme ja muokkaammalla niitä joustavammiksi, voimme vaikuttaa tapaamme tuntea ja kokea asioita. Osassa kognitiivisista psykoterapioista painotetaan enemmän nykyhetkeä ja osassa tutkitaan enemmän yhteyksiä lapsuuden kokemuksiin ja matkan varrella opittuihin käsityksiin itsestä ja maailmasta. Myös tunnekokemuksiin keskittymisen painotus vaihtelee.
Katso myös kognitiivisen psykoterapeutin Soili Kajasteen haastattelu kognitiivisesta psykoterapiasta.
Terapian fokus
Tyypillisesti kognitiivisessa terapiassa
- pyritään selvittämään ajatusmaailmaasi ja tutkitaan, millaisia tunteita ja toimintatapoja vaikeuksiisi liittyviin ajattelutapoihin kytkeytyy
- tutkitaan millaisina tyypillisesti koet muut ihmiset
- tutkitaan ongelmallisia ajattelun ja kokemisen tapojasi ja sitä, miten ne ruokkivat pahaa oloasi
- kokeillaan ja harjoitellaan uusia tapoja toimia
- yritetään ymmärtää, miten ajatusmaailmasi on syntynyt elämänkokemustesi pohjalta
Terapia käytännössä
Tyypillinen kesto: 10 käyntiä - 2 vuotta.
Tyypillinen tiiviys: Kerran viikossa. Voi vaihdella.
Terapeutin rooli: Kognitiivinen psykoterapeutti pyrkii olemaan tasavertainen asiakkaan kanssa. Terapeutin oman persoonan tuomista esiin ei koeta samassa määrin ongelmalliseksi kuin psykodynaamisessa terapiassa. Teoriassa kognitiivinen terapeutti kyselee aktiivisesti asioita, mutta aktiivisuudessa on eroja eri psykoterapeuttien välillä.
Työskentelytapa: Kognitiivisessa psykoterapiassa sovitaan yhdessä tavoite työskentelylle. Psykoterapeuttisi pyrkii kysellen ja keskustellen auttamaan sinua itse tekemään oivalluksia tavastasi ajatella ja kokea asioita. Terapeuttisi saattaa antaa yleistä tietoa kokemistasi vaikeuksista. Keskustelemisen lisäksi hän saattaa istunnoilla piirtää havainnollistuksia tai kirjoittaa lehtiötaululle. Saatatte jäsentää ongelmasi luonnetta myös paperille. Joskus terapeutti voi pyytää sinua tekemään harjoituksia tai kotietehtäviä ja esimerkiksi seuramaan oireitasi ja niitä asioita, jotka vaikuttavat oireidesi kulkuun. Terapeuttisi voi ehdottaa myös kokeiluluontoisesti, että kokeilet toimia tietyssä tilanteessa uudella tavalla ja katsotte, miltä se tuntuu ja mitä siitä seuraa. Istunolla voidaan käyttää myös erilaisia mielikuvaharjoituksia tai “mindfulness”-harjoituksia, joissa voidaan harjoitella konkreettisesti tarkkailemaan omia tuntemuksia, ajatuksia ja tunteita hyväksyvään sävyyn usein esim. hengitykseen keskittyen. On olemassa myös hyvin keskustelupainotteista kognitiivista psykoterapiaa, jossa painotus voi olla tunnekokemuksissasi tai menneisyyden kokemusten vaikutusten ymmärtämisessä.
Suurimmat erot muihin suuntauksiin
- edetään usein tarkemman suunnitelman mukaan kuin psykodynaamisessa terapiassa mutta kuitenkin vapaammin ja enemmän tutkiskellen kuin kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa
- ei tyypillisesti keskitytä tiedostamattomien toiveiden ja tunteiden selvittämiseen siinä määrin kuin psykodynaamisessa perinteessä
Historia
Kognitiivinen psykoterapia kehitettiin 1960-luvulla alunperin masennuksen hoitoon. Sen jälkeen siitä on kehitetty sovelluksia monen eri häiriön hoitoon ja se on jakautunut useaan eri koulukuntaan, joilla on omat taustateoriat. Kuten psykodynaamisessakin terapiassa, eri kognitiivisilla psykoterapeuteilla voi olla erilaisia painotuksia.
Haastattelu kognitiivisesta psykoterapiasta
Haastattelimme kognitiivisen psykoterapian kouluttajapsykoterapeutti Soili Kajastetta suuntauksen taustalla olevista ajatuksista ja kognitiivisesta psykoterapiasta käytännössä.
Kognitiivinen psykoterapia pohjautuu Kajasteen mukaan havaintoon, että ihmisen kokemiin ongelmiin liittyviin tunteisiin pystytään vaikuttamaan ajattelun kautta. Koska ihmisen toiminta vaikuttaa siihen, miten ongelmat kehittyvät ja pysyvät yllä, vaikeuksiin voidaan vaikuttaa myös muuttamalla ihmisen toimintaa.
Osa 1
- Millaiseen ajattelutapaan kognitiivinen psykoterapia pohjautuu?
- (00:52) Millaista kognitiivisen psykoterapian istunnoilla ja niiden välissä käytännössä on?
Istunnot ja niiden välit käytännössä
Kognitiivisen psykoterapian istunnoilla voi olla erilaista terapian alussa, keskivaiheilla ja lopussa. “Alussa pyritään selvittämään millä tavalla nähdään se, miten ongelma on muodostunut”, Kajaste kuvaa. Asiakkaan kanssa käydään tarkkaan läpi ongelmaa, jotta päästään yhteisymmärrykseen siitä, mitkä asiat asiakkaan ajattelussa, tunteissa, toiminnassa ovat aiheuttaneet vaikeuden ja mitkä asiat ylläpitävät sitä. Tutkitaan myös, miten ongelma on elämänhistorian mukana muodostunut ja mitkä ovat nykyhetken stressitekijät. Tätä käydään Kajasteen mukaan monta terapiaistuntoa läpi ja usein se kirjataan lehtiötaululle niin että se tulee selkeästi näkyviin. Kun nähdään mistä on kyse, voidaan Kajasteen mukaan antaa erilaisia kotitehtäviä. “Potilas ehkä miettii itsekin millaisia tehtäviä voisi tehdä, jotta ongelma lievenisi”, Kajaste kertoo.
Osa 2
- Miten kognitiivinen psykoterapia ja kognitiiviset psykoterapeutit poikkeavat muista suuntauksista ja terapeuteista?
- (00:16) Kenelle erityisesti kognitiivinen psykoterapia sopii?
Kenelle kognitiivinen psykoterapia erityisesti sopii?
Kajaste kokee, että terapeutteja on kaikissa suuntauksissa kovin erilaisia ja on vaikea sanoa, että kognitiiviset psykoterapeutit poikkeaisivat varsinaisesti muista. Kajasteen mielestä kognitiivinen psykoterapia kuitenkin sopii kaikille psykoterapiaa tarvitseville.
Hän kuvaa, että kognitiivisessä perinteessä on alusta asti kehitetty erilaisia menetelmiä erilaisiin ongelmiin. Kun on huomattu että on ongelma, jota ei osata hoitaa, on lähdetty tutkimaan asiaa ja kehittämään hoitomenetelmiä. “Aina löytyy joku kognitiivinen psykoterapeutti, joka osaa hoitaa tiettyä ongelmaa”, Kajaste sanoo.
Entä milloin pohtia muuta suuntausta?
Kajasteen mielestä on keskeisempää, milloin olisi pohdittava toista psykoterapeuttia kuin toista suuntausta. “Eri terapiasuuntauksien kokeneet psykoterapeutit toimivat aika samalla lailla”, Kajaste kertoo. Kajasteen mukaan voi kuitenkin olla, että terapeutti, jonka kanssa on alkanut työskennellä, ei sovi asiakkaalle. “Ette yksinkertaisesti voi hyvin toistenne kanssa”, Kajaste kuvaa. Silloin on hyvä alkaa miettiä toista terapeuttia. Tällöinkin on Kajasteen mielestä tärkeää keskustella terapeutin kanssa siitä, miksi terapia ei ole terapeutin kanssa onnistunut.
Osa 3
- Milloin voi olla hyvä pohtia jotain muuta psykoterapiasuuntausta?
- (00:56) Millaista tutkimusnäyttöä on kognitiivisen psykoterapian tehosta?
Tutkimusnäyttö suuntauksen tehosta
Kognitiivisen psykoterapian tehosta on Kajasteen mukaan paljon tutkimusnäyttöä ja monta eri tieteellistä lehteä, jotka kuvaavat kognitiivisen psykoterapian tutkimuksia. Kognitiivista psykoterapiaa on Kajasteen mukaan helppo tutkia, koska tutkimusta helpottaa, että moneen ongelmaan on kehitetty manuaaleja. “Vaikka manuaalin kanssa on vaikea tehdä yksilöterapiaa, niin ryhmiä hoidettaessa se on hyödyllinen” Kajaste lisää. “Olemme aina lähteneet liikkeelle siitä, että jos hoidetaan jotain, voimme tutkia sitä”.