Kognitiivis-analyyttinen psykoterapia
Ajatuksena on, että olemme elämämme aikana oppineet näkemään ihmisiä tietynlaisissa rooleissa ja alamme näkemään myös uusia ihmissuhteita näiden meille tuttujen roolien ja tutun kaavan mukaan. Tulemalla tietoisemmaksi näistä käsityksistämme, pystymme joustavammin näkemään myös uusia vaihtoehtoja tavoille olla toisten kanssa ja uudenlaisia rooleja.
Katso myös psykologian tohtori Soile Tikkasen haastattelu kognitiivis-analyyttisestä psykoterapiasta.
Terapian fokus
Tyypillisesti kognitiivis-analyyttisessä terapiassa
- tutkitaan millaisia rooleja näet ihmisten välillä ja millaiseen rooliin itse asetut suhteessa toiseen. Ehkä koet, esim. että itse olet alistuva ja toiset ankaria ja määrääviä.
- tutkitaan myös miten suhtaudut itseesi esim. oletko myös ankara ja määräävä itseäsi kohtaan
- tutkitaan millaisia dilemmoja ja mielen sisäisiä umpikujia vaikeuksiisi saattaa liittyä
- muutaman istunnon myötä terapeutti mutoilee kanssasi yhteistyössä kuvauksen siitä, mistä ajatellaan olevan kyse vaikeuksissasi
- tätä yhteistä muotoilua käytetään punaisena lankana psykoterapian edetessä
Terapia käytännössä
Tyypillinen kesto: 4-20 käyntiä. Voidaan soveltaa myös pidempänä esim. 1-2v psykoterapiana.
Tyypillinen tiiviys: Kerran viikossa.
Terapeutin rooli: Tutkia yhdessä asiakkaan vaikeuksia ja tapaa hahmottaa asioitaan. Samantapainen kuin esim. kognitiivisen psykoterapeutin rooli.
Työskentelytapa: Ensimmäisellä muutamalla käynnillä tutkitaan tilannettasi ja niiden pohjalta KAT-terapeutti jakaa kanssasi, miten hahmottaa ongelmaasi. Hän saattaa kirjoittaa sinulle tätä kertaa varten kirjeen, missä kuvaa, miten on kuullut vaikeutesi ja mistä ajattelee olevan kokemuksissasi kyse. Tämän pohjalta luodaan yhteinen näkemys haasteidesi luonteesta ja sovitaan terapiajakson kestosta ja työskentelytavoista. Jakson lopussa arvioidaan ovatko tavoitteet saavutettu ja sovitaan mahdolliseta seurannasta. Terapeutti saattaa hyödyntää jäsentävän kirjeen lisäksi istunnoilla lehtiötaulua ja myös esim. kirjallisia harjoituksia, toiminnallisia tehtäviä tai mielikuvatekniikoita.
Suurimmat erot muihin suuntauksiin
- Selkeä yhteinen kuvaus ongelman luonteesta tehdään ensimmäisten käyntien yhteydessä. Terapeutti saattaa toimia näin myös muissa suuntauksissa mutta KAT-terapiassa se on yleensä osa hoidon perusstruktuuria.
- Kognitiivis-analyyttisessä perinteessä on enemmän painotusta lyhyisiin terapiasuhteisiin, joiden pituus sovitaan yhdessä alkukäynneillä verrattuna kognitiiviseen tai etenkin psykodynaamiseen psykoterapiaan. Eroja terapeuttien välillä kuitenkin on.
Historia
Kognitiivisanalyyttinen psykoterapia (KAT) on syntynyt 1980-luvulla ja perustuu teoriaan, jossa on yhdistetty tiettyjä psykodynaamisia teorioita ja kognitiivisia menetelmiä ja periaatteita. Sen alkuperäisenä tarkoituksena on ollut tuottaa Britannian julkiseen terveydenhuoltoon aikarajoitettu psykoterapiamuoto. Ajan saatossa sitä on kehitetty edelleen omana suuntauksenaan ja sitä tarjotaan myös pitkänä psykoterapiamuotona.
Haastattelu kognitiivis-analyyttisesta psykoterapiasta
Haastattelimme kognitiivis-analyyttisestä psykoterapiasta eli KAT-psykoterapiasta psykologian tohtori, psykoterapeutti ja KAT-kouluttaja Soile Tikkasta. Kognitiivis-analyyttinen psykoterapia on kehitetty 70- ja 80-luvuilla yhdistäen näkemyksiä ja toimintatapoja useammasta psykoterapiasuuntauksesta.
Tikkanen kuvaa, että KAT-psykoterapiaa kehittäessä on haluttu painottaa yhteistyötä asiakkaan kanssa ja vuorovaikutteista työskentelytapaa. Tikkasen mukaan tuolloin oli valloillaan kaksi erilaista ääripäätä: “psykoanalyyttinen psykoterapia, jossa mentiin syvälle ja terapeutti oli ehkä vähän passiivinen näihin aikoihin ja sitten oli akateeminen käyttäytymisterapia”, jossa keskityttiin oireiden lievittämiseen ja poistamiseen. KAT syntyi brittilääkäri Anthony Rylen pyrkimyksestä yhdistää terapiasuuntausten parhaat puolet. “Hän halusi tehdä terapiaa julkisella sektorilla, yhteistyössä asiakkaidensa kanssa”, Tikkanen kuvaa. Tavoitteena on myös ollut käyttää sitä kieltä, mitä asiakkaat itse käyttivät omien ongelmiensa hahmottamiseen.
Istunnot ja niiden välit käytännössä
Käytännössä KAT-psykoterapia on Tikkasen mukaan yhteistyötä terapeutin kanssa, jossa terapeutti on asiakkaan itseymmärryksen avustaja. Terapeutti pyrkii Tikkasen mukaan aktiivisesti kuntelemaan asiakasta ja auttaa jäsentämään asiakkaan kertomaa ja saamaan kiinni asiakkaan kuvaamissa ongelmissa olevasta “juonesta”. KAT-terapeutti pyrkii myös jakamaan asiakkaan kanssa tämän kootun jäsennyksen tai hahmotuksen. Tästä lähtee Tikkasen mukaan muutosta edistävä työskentely: “Lähdetään työskentelemään niin että näitä hankalia toimintatapoja ja asetelmia, mitä ihmisellä elämässä on pyritään tunnistamaan ja etsimään ja yhdessä aktiivisesti työstämään”.
Osa 1
- Millaiseen ajattelutapaan kognitiivis-analyyttinen psykoterapia pohjautuu?
- (01:05) Millaista kognitiivis-analyyttisen psykoterapian istunnoilla ja niiden välissä käytännössä on?
Kognitiivis-analyyttisen psykoterapian ja sen terapeuttien erityispiirteet
Tikkanen korostaa, että kaikki psykoterapeutit ovat yksilöllisiä. Hän kuvaa kuitenkin KAT-terapeuttien koulutuksen painotuksia, joita ovat mm. tiivis yhteistyö potilaan kanssa, aktiivisen jäsentävä ote ja pyrkimys ymmärtää asiakkaan mielen toiminnassa esiintyvää vastavuoroisuutta.
Mitä tämä vastavuoroisuus sitten käytännössä on? “Me suhtaudumme itseemme tietyllä sävyllä. Suhtaudumme toisiin ihmisiin ja asioihin meidän elämässä tietyllä sävyllä ja laadulla ja näitä sävyjä pyritään yhdessä ymmärtämään.” Tikkanen pohtii, että ehkä ratkaisukeskeiset psykoterapeutit suuntaavat KAT-terapeutteja enemmän ratkaisujen etsimiseen ja analyyttisen koulutuksen saanut psykoterapeutti mahdollisesti kuuntelee pidemmin ja asioita prosessoiden. “KAT terapeutti on ehkä aktiivinen ja yhteistyösuhteeseen painopisteen laittava”, hän summaa.
Osa 2
- Miten kognitiivis-analyyttinen psykoterapia ja KAT-terapeutit poikkeavat muista suuntauksista ja terapeuteista?
- (01:13) Kenelle erityisesti kognitiivis-analyyttinen psykoterapia sopii?
Kenelle kognitiivis-analyyttinen psykoterapia erityisesti sopii
KAT sopii Tikkasen mukaan melko laajasti erilaisista ongelmista kärsiville ihmisille kuten työuupumusta ja työpaineita kokeville ihmisille, myös masennukseen ja ahdistukseen sekä ihmisille joilla on haasteita ihmissuhteissa. Tikkanen kuvaa, että KAT-terapiasta on saatu hyviä tuloksia myös vaikeissa häiriöissä kuten persoonallisuushäiriöissä ja etenkin tunne-elämältään epävakaassa persoonallisuudessa.
Entä milloin pohtia muuta suuntausta?
Muuta suuntausta on Tikkasen mukaan hyvä harkita, jos etsii lyhyellä aikavälillä suoria keinoja ja ratkaisuja tilanteeseensa. Psykoterapiaa ylipäätään on Tikkasen mukaan hyvä pohtia kriittisesti, jos ihmisellä on akuutteja ongelmia, jotka vaikeuttavat terapiasta hyötymistä esim. päihdeongelma tai psykoottisuutta eli todellisuudentajun häiriintymistä.
Osa 3
- Milloin voi olla hyvä pohtia jotain muuta psykoterapiasuuntausta?
- (00:28) Millaista tutkimusnäyttöä on kognitiivis-analyyttisen psykoterapian tehosta?
Tutkimusnäyttö suuntauksen tehosta
Kognitiivis-analyyttisen psykoterapian tehon tutkimusnäytöstä Tikkanen summaa: “KATista on lupaavaa tutkimusnäyttöä tosin melko niukasti tällä hetkellä”. Vahvimmin näyttöä on persoonallisuushäiriöiden ja tunne-elämän epävakauden ongelmissa, mutta KAT on Tikkasen mukaan todettu myös yleisemmin toimivaksi mielenterveyden häiriöiden hoidossa. Tutkimuksia tehdään edelleen: “Varhaisimpia tutkimuksia on tehty diabeteksen ja syömishäiriöiden kohdalla”. Tikkanen kuvaa, että näissä KAT-terapian vaikutukset ovat näkyneet nopeasti ja olleet kestäviä.