Terapeuttina olen vuorovaikutukseen asettuva, rauhallinen ja keskittyneesti kuunteleva. Sanallisen ilmiasun lisäksi aistin tarkasti ”syvempiä virtauksia” eli tunteita ja vivahteita taustalla. Ajattelen ja tutkin yhdessä potilaan kanssa samoin kuin omassa mielessäni terapiassa esille tullutta. Olen tilaa antava ja potilaan rytmissä menevä, mutta kyselen kyllä aktiivisesti ja välitän oman sanoitukseni asioista sitten, kun koen, että aika on sille kypsä. Kaikkein tärkeintä on rauhassa, ajan kanssa ja yhdessä tutkia ja ajatella kaikkea koettua ja tunteita herättävää.

Psykoanalyyttisessa / psykodynaamisessa psykoterapiassa keskiössä on terapeuttinen vuorovaikutus ja suhteessaolo. On aikaa ja rauhaa tutkia itseään ja haavakohtiaan. Psykoterapiassa sitä ei enää tarvitse tehdä yksin, vaan on toinen ihminen jakamassa sitä ja auttamassa kestämään aiemmin vaikeaa / sietämätöntä. Vaikeat kokemukset ja tunteet voivat näin tulla vähitellen kestetyiksi ja tietoisen ajattelun, jäsentämisen ja ymmärryksen piiriin. Tämä tuo helpotuksen oireista, kun niiden välittämä viesti on tullut ymmärretyksi. Itseymmärryksen kasvu ja minäkokemuksen koostuminen auttaa psyykkisen kasvun ja kehityksen etenemisessä. Terapiatunnilla keskeistä on kohtaaminen, keskustelu ja tunteiden ja tunnelmien tutkiminen ja oman elämänkulun ymmärtäminen. Tämän kautta menneen ei enää tarvitse toistua, vaan voi tehdä toisenlaisia, ajateltuja ratkaisuja. Kotitehtäviä tai konkreettisia "oppimisharjoituksia" ei ole käytössä, vaan työskentely tehdään mielensisäisesti ja vuorovaikutuksessa.