Omavalvontasuunnitelma: Psykoterapeutti Krista Juurikko

Y-tunnus: 2778791-5


Sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta annetun lain 27 §:n ja Valviran

määräyksen 1/2024 mukainen palveluyksikön omavalvontasuunnitelma

Omavalvontasuunnitelma

1. Palveluntuottajaa, palveluyksikköä ja toimintaa koskevat tiedot

1.1 Palveluntuottajan perustiedot:

Tmi Psykoterapeutti Krista Juurikko

y-tunnus: 2778791-5

Lönnrotinkatu 42

00180 Helsinki

p. 040 823 7875

krista@juurikko.fi

1.2 Palveluyksikkö ja palvelupiste tai palvelupisteet, joita tämä suunnitelma koskee

Palveluyksikkö: Tmi Psykoterapeutti Krista Juurikko

Tähän palveluyksikköön kuuluvat seuraavat palvelupisteet, joissa palvelua annetaan:

● Palvelupiste: Tmi Psykoterapeutti Krista Juurikko psykoterapian

vastaanottopalvelut Helsingin kaupungissa osoitteessa Lönnrotinkatu 42, josta myös psykoterapiavastaanotto etänä ja puhelimitse.

Palvelut ja niiden vastuuhenkilöt, jotka tämä suunnitelma käsittää:

Palveluyksikön toimintaa johtaa psykoterapeutti Krista Juurikko

1.3 Palvelut, toiminta-ajatus ja toimintaperiaatteet

Yritys tarjoaa psykoterapiapalveluita toimipisteensä Uudenmaan alueella ja

lähialueilla vastaanotto- ja kotikäynteinä. Palveluita tarjotaan myös etävastaanottona

ja puhelimitse. Yrittäjä tuottaa kaikki yrityksen psykoterapiapalvelut itse ilman

työntekijöitä tai alihankkijoita.

Psykoterapiaa voidaan tuottaa myös yrityksen sijaintikunnan

hyvinvointialueelle/Helsingin kaupungille.

Vuositasolla yrityksellä on noin 60 psykoterapia-asiakasta.

Palveluita tuotetaan itse maksaville asiakkaille ja vakuutusyhtiöasiakkaille.

Asiakkaat voivat olla Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaita tai

Kelan kuntoutupsykoterapiaakorvauksen piirissä.

2. Asiakas- ja potilasturvallisuus

2.1 Palveluiden laadulliset edellytykset

● Kohdassa 1.2 mainittu yrittäjä on vastuussa yritystoiminnassa syntyneistä

ongelmatilanteista normaalina työaikana.

● Yrittäjä vastaa terapiasuunnitelmien toteutumisesta oman tehtävänsä puitteissa.

Yrittäjä on järjestänyt itselleen mahdollisuuden ulkopuoliseen työnohjaukseen.

● Yrittäjä täydennyskouluttautuu säännöllisesti.

● Yrittäjää toimii asiakkaidensa vastuuterapeuttina ja tarvittaessa asiakkaille on

mahdollista sopia ulkopuolinen vastuuterapeutti esimerkiksi yrittäjän poissaolon

ajaksi, mikäli kuntoutuksen keskeyttäminen poissaolon ajaksi ei ole

tarkoituksenmukaista tai mahdollista. Yrittäjä ei ole kuitenkaan vastuussa

terapian jatkuvuudesta palveluntuottajan vaihtumistilanteissa.

2.2 Vastuu palvelujen laadusta

● Kohdassa 1.2 mainittu yrittäjä vastaa itsensä johtamisesta sekä psykoterapian

sisällöstä ja laadusta kaikissa tilanteissa. Palvelusta vastaava yrittäjä on koulutettu

ja Valviran valvoma terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994)

tarkoittama ammattihenkilö.

● Vastuuhenkilö on yksinyrittäjänä kiinteästi mukana palveluyksikön päivittäisessä

toiminnassa.

2.3 Asiakkaan ja potilaan asema ja oikeudet

Jokaisella on oikeus tulla kohdelluksi ja kohdatuksi aina asianmukaisesti asiakkaiden

taustasta tai vammasta riippumatta. Jokaisella on oikeus laadultaan hyvään terveyden ja

sairaanhoitoon. Jokaisen hoito on järjestettävä ja häntä on kohdeltava siten, ettei

hänen ihmisarvoaan loukata sekä siten, että hänen vakaumustaan ja hänen

yksityisyyttään kunnioitetaan. Potilaan äidinkieli, hänen yksilölliset tarpeensa ja

kulttuurinsa on mahdollisuuksien mukaan otettava hänen hoidossaan ja kohtelussaan

huomioon. Näistä oikeuksista säädetään tarkemmin laissa potilaan asemasta ja

oikeuksista (potilaslaki, 785/1992).

Asiakkaiden oikeuksien toteutumisessa noudatetaan potilaan asemasta ja oikeuksista

annettua laki, erityisesti lain 5 §:ää jonka mukaan asiakkaalla on oikeus saada tietoa

erilaisista hoito- ja jatkohoitovaihtoehdoista kuten asiakkaan valinnanvapauteen tai

julkisesti järjestetyn hoidon suorahankintoihin liittyvistä kysymyksistä, sekä erityisesti

potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 6 §:n eli potilaan itsemääräämisoikeuteen

liittyvissä kysymyksissä. Viitatun 6 §:n nojalla potilaalla on oikeus tulla hoidetuksi

yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos potilas kieltäytyy jostain tietystä

hoitotoimenpiteestä, on potilasta hoidettava muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä

tavalla.

Yrittäjä ei käytä kuntoutuksessa varsinaisia rajoitustoimenpiteitä. Mikäli

rajoitustoimenpiteitä olisi käytössä, niistä tehtäisiin erilliset lain edellyttämät päätökset

ja etukäteiset suunnitelmat sekä merkinnät myös tähän omavalvontasuunnitelmaan

erillisen ”rajoitustoimenpiteet” otsikon alle. Rajoitustoimenpiteiden on lähtökohtaisesti

perustuttava lakiin ja ne ovat aina viimesijainen keino. Lisätietoa Valviran

rajoitustoimenpiteet -sivulla.

Yrittäjä ylläpitää mahdollisuuksien mukaan julkisesti verkossa tietoa yrityksen yleisestä

asiakaspaikkatilanteesta. Asiakkaita palvellaan ilman aiheetonta viivytystä. Mikäli asiakkaalle ei

kyetä tarjoamaan hoitoa kohtuullisessa määräajassa tai yrityksen asiakkaaksi on jonoa, tästä

kerrotaan hoitoon hakeutuvalle asiakkaalle aina erikseen.

Asiakkaat pääsevät hoitoon ottamalla yrittäjään yhteyttä puhelimitse, sähköpostitse tai suojatun

verkkosähköisen alustan, kuten Minduu- haun kautta.

Terapiasuhteen alussa yrittäjä kartoittaa asiakkaan tarpeet ja kuntoutuksen tavoitteet, sekä sopii

pitkäaikaiseksi tarkoitetun asiakkaan kanssa erillisen terapiasuunnitelman yksityiskohdista.

Asiakkaan kanssa laadittava terapiasuunnitelma perustuu erilliseen asiakkaan kuntoutus- ja

hoitosuunnitelmaan, mikäli sellainen on saatavilla. Terapiasuunnitelma uudistetaan

kuntoutusjakson päätteeksi tai tarpeen mukaan.

Mikäli asiakas tulee epäasiallisesti kohdelluksi, voi asiakas olla suoraa, puhelimitse tai

kirjeitse yhteydessä yrityksen kohdassa 1.2 mainittuun yrittäjään epäasiallisen kohtelun

oikaisemiseksi. Yrittäjä kirjaa asiakkaalta saadun ilmoituksen potilaslain tarkoittamana

muistutuksena ja varmistaa ilmoituksessa kerrottujen epäkohtien poistumisen. Potilaalla

on myös oikeus saada alueen potilasasiavastaavalta lisätietoja potilaan oikeuksistaan.

Yrityksen vastaanottotilan seinällä, verkkosivuilla olevassa omavalvontasuunnitelmassa on

potilas- ja sosiaaliasiavastaavista kertova tiedote, josta asiakas saa tarvittaessa lisätietoja

potilaan oikeuksistaan. Yrittäjä on kouluttanut itseään potilaiden oikeuksia koskevasta

lainsäädännöstä.

Sekä yksityisten yritysten että julkisen terveydenhuollon asiakkaita neuvotaan

hyvinvointialueen potilas- ja sosiaaliasiavastaavien neuvonnasta, jonka aukioloajat ja

yhteystiedot ohessa:

Helsingin kaupunki / Sosiaali- ja potilasasiavastaavat

Yksikön päällikkö Tove Munkberg

Jenni Hannukainen, Ninni Purmonen, Taru Salo, Teija Tanska, Katariina Juurioksa ja Anders

Häggblom

sotepe.potilasasiavastaava@hel.fi

Neuvonta

puh. 09 310 43355,  ma–to klo 9–11

Postiosoite: PL 6060, 00099 Helsingin kaupunki.

Henkilökohtaisesta tapaamisesta sovitaan aina etukäteen.

Asiakkaiden itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan täysimääräisesti, eikä asiakkaan

itsemääräämisoikeutta rajoittavia toimenpiteitä käytetä.

Kuntoutus on vapaaehtoista ja asiakkaalla on aina mahdollisuus kieltäytyä tälle tarjottavista

terapiatoimenpiteistä. Menestyksekäs kuntoutuminen edellyttää tyypillisesti asiakkaalta

myös omaa aktiivisuutta ja motivaatiota kuntoutumisensa tukemiseksi, johon pyritään

tyypillisesti pääsemään asiakkaan motivoinnilla, ohjauksella ja harjoituksilla. Yrityksellä ei

ole erillisiä asiakkaan itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi laadittuja ohjeita tai

suunnitelmia. Asiakkaiden tyytyväisyyttä seurataan säännöllisesti kysymällä näiden

tyytyväisyydestä yrityksen tarjoamaan palveluun.

2.4 Muistutusten käsittely

● Asiakkailla tai näiden laillisella edustajalla on potilaan asemasta ja oikeuksista annetun

lain 3 luvun 10 §:n nojalla oikeus tehdä hoidostaan tai kohtelustaan vapaamuotoinen

muistutus yrittäjälle. Myös potilaan omaisella tai läheisellä on oikeus tehdä muistutus,

jos potilas ei siihen itse kykene.

● Yrittäjä käsittelee potilaan antamat muistutukset ja varmistaa epäkohtien korjaamisen

viipymättä. Saadusta muistutuksesta ja sen perusteella tehdyistä hoitoon liittyvistä

ratkaisuista tehdään merkintä muistutuksen antaneen potilaan potilasasiakirjoihin.

● Muistutukset ja niiden perusteella tehdyt toiminnan oikaisuun liittyvät toimet

käsitellään soveltuvin osin läpi asiakkaan kanssa ja asiassa tehtyjen oikaisujen pohjalta

tehdään tarpeelliset muutokset yrityksen toimintaprosesseihin tai tähän

omavalvontasuunnitelmaan.

2.5 Henkilöstö

● Yrityksen henkilökunta koostuu yksinyrittäjänä toimivasta psykoterapeutista

• Lasten ja ikääntyvien parissa työskentelevä on velvollinen esittämään ennen

palkkauspäätöstään oikeusrekisterikeskuksen alle 6 kk ikäisen rikostaustaotteen.

1.1.2025 alkaen rikostaustaote vaaditaan myös vammaisten parissa työskenteleviltä

terveydenhuollon ammattilaisilta. Yrittäjän rikostaustaotteen tarkistamisesta on

vastuussa yrittäjän toimintaa valvova aluehallintovirasto tai Valvira.

Yrittäjä ylläpitää omaa henkilökohtaista ensiapuvalmiuttaan. Yrityksen toimitiloissa on

käytettävissä yleisimmät tarvittavat ensiapuvälineet.

2.6 Monialainen yhteistyö ja palvelun koordinointi

● Yhteistyö hyvinvointialueen ja muiden terveydenhuollon tai sosiaalihuollon toimijoiden

kanssa järjestetään sopimuksen mukaisella tavalla ja tarpeellisella määrällä

hoitoneuvotteluja. Tämän lisäksi monialaista yhteistyötä voidaan tehdä esimerkiksi

asiakkaan kotikäyntien/arkiympäristökäyntien yhteydessä tai erillisillä

verkostokäynneillä, sekä myös puhelimitse ja suojatulla sähköpostilla.

2.7 Toimitilat ja välineet

Tämän toimintayksikön omavalvontasuunnitelma kattaa seuraavat fyysisesti

palvelupisteet:

● Lönnrotinkatu 42, 45,5 m2, liikehuoneisto, joka on muokattu

terveydenhuollon käyttöön soveltuvaksi huomioiden tilojen ilmanvaihto,

äänieristys ja siivous- ja terapiavälineiden säilytys.

Yrityksen toimitilat järjestetään asiakaskunnan tarpeiden edellyttämällä tavalla

esteettömiksi siten, että kaikkia yrityksen asiakkaita voidaan kohtuullisesti palvella.

Yritys voi tehdä tarvittaessa esteettömyyteen liittyviä sopeuttavia toimenpiteitä, kuten

asentaa pyörätuoliliuskoja. Toimitilarakennusten on täytettävä rakennusluvan aikana

voimassa olleet esteettömyysvaatimukset.

Pelastuslain 15 §:n mukaan rakennukseen, joka on poistumisturvallisuuden tai

pelastustoiminnan kannalta tavanomaista vaativampi tai jossa henkilö- tai

paloturvallisuudelle aiheutuvan vaaran tai vahinkojen voidaan arvioida olevan

vakavat, on laadittava pelastussuunnitelma. Pelastussuunnitelman laatimisesta

vastaa rakennuksen tai kohteen haltija.

Yrittäjä on perehtynyt pelastussuunnitelmaan suunnitelman edellyttämällä tavalla.

Tilat on suojattu lukituksella. Paperimuotoista materiaalia, jota ei ole erikseen

digitaalisesti varmennettu, säilytetään palosuojatuissa arkistokaapeissa.

Tilat siivotaan viikoittain ja tarvittaessa useamminkin. Jätehuolto on järjestetty

kunnallisen jätehuollon kautta. Yrityksen toiminnassa ei tyypillisesti synny erityisen

vaarallisia jätteitä. Mikäli vaaralista jätettä kuitenkin syntyy, kerätään ne erikseen

merkittyyn vaarallisen jätteen astiaan, esimerkiksi tartuntavaarallisten jätteiden

astiaan.

Yrittäjä vastaa toimialueellansa käytettävien välineiden asianmukaisesta huollosta ja

yrittäjä perehtyy tai kouluttautuu laitteiden käyttöön ennen laitteiden käyttöönottoa.

2.8 Lääkinnälliset laitteet, tietojärjestelmät ja teknologian käyttö

Yrittäjä pitää manuaalista potilasrekisteriä erillisessä suojatussa ja lukitussa tilassa,

jossa potilasasiakirjoja säilytetään lukitussa arkistokaapissa.

Yrittäjän tuottaessa palvelua toiselle alihankintana, ostopalveluna tai palvelusetelinä

(kuten hyvinvointialueelle tai alihankintana työterveyshuollon palveluntuottajalle)

laaditaan henkilötietojen käsittelysopimus toimeksiantajan kanssa ja pidetään

potilasrekisteriä erillisen toimeksiantajan lukuun siten, etteivät potilastiedot sekoitu

yrityksen oman potilasrekisterinpidon kanssa. Ostopalvelutilanteissa potilastiedot

viedään Kantaan joko toimeksiantajan toimesta erikseen tai itse, mikäli

toimeksiantaja on antanut yrittäjälle erillisen ostopalvelun valtuutuksen Kantaan.

Käytettäessä alihankkijoita perehdytetään alihankkija oman potilastietojärjestelmän

käyttöön ja avataan alihankkijalle tunnukset, ellei alihankkija käytä ostopalvelun

valtuutusta tai toimita alihankinnasta syntyneitä potilastietoja muuten yritykselle.

Alihankkijoiden kanssa sovitaan myös henkilötietojen käsittelystä toisen lukuun.

Mikäli rekiterinpitäjä on muu kuin yritys, kuten esimerkiksi hyvinvointialue

asiakastietolain 13 §:n nojalla, huomioidaan tämä alihankintasopimuksissa.

Mahdolliset potilasrekisteriä koskeva tietopyynnöt ja tietoturvaloukkausepäilyt

ohjataan viipymättä kulloisenkin rekisterinpitäjän ratkaistavaksi. Yrittäjän omaan

rekisterinpitoon kuuluvissa asioissa tietopyynnöt ja tietoturvaloukkaukset käsitellään,

ratkaistaan ja kirjataan itse.

Tietojärjestelmiin kohdistuvista vakavissa häiriöistä ilmoitetaan

järjestelmätoimittajalle tai Valviralle erillisen tietoturvasuunnitelman kirjauksen

mukaisesti. Muissa häiriötilanteissa toimitaan erillisen tietoturvasuunnitelman

mukaisesti.

Etäpalveluita käytetään tietoturvallisella tavalla siten, että asiakas on luotettavasti

tunnistettavissa. Ennen kasvokkain alkaneen terapian siirtämistä etäterapiaksi

varmistutaan kuntoutuja-asiakkaan tietoteknisistä edellytyksistä suoriutua terapiasta

myös etänä, joko asiakkaan tai palveluntuottajan laitteilla, kuten tabletilla,

tietokoneella tai puhelimella.

Yrittäjä käyttää CE-merkittyä lämmitettävää hierontapöytää tarvittaessa. Käyttöä

ennen pöydän hoidollinen käyttötarkoitus selvitetään asiakkaalle ja sen jälkeen

asiakas itse tekee päätöksen pöydän käyttämisestä osana psykoterapiatyöskentelyään,

mikäli hän näkee pöydän käyttämisestä olevan lisähyötyä hoitonsa tuloksellisuudelle.

2.9 Lääkehoitosuunnitelma

● Yrityksessä ei järjestetä lääkehoitoa, eikä käsitellä lääkkeitä, joten erillistä

lääkehoitosuunnitelmaa ei ole.

Asiakas- ja potilastietojen käsittely ja tietosuoja

Jo pelkkä tieto terveydenhuollon asiakkuudesta on lain mukaan salassa pidettävä

potilassalaisuuden suojaama tieto. Yrityksen asiakas- ja potilasrekisteri on salainen

sekä tarpeellisin toimenpitein suojattu sekä teknisesti että organisatorisesti.

Mahdolliset virheelliset asiakastietokirjaukset korjataan aina viipymättä riippumatta

siitä, miten tieto virheellisestä merkinnästä on tullut ilmi. Potilaan yksityisyyden

suojaa tai muita oikeuksia ja vapauksia vakavasti vaarantavista

tietoturvaloukkauksista kerrotaan aina rekisterinpitäjän toimesta EU:n tietosuojaasetuksen

mukaisesti viipymättä potilaalle itselleen tai tämän lailliselle edustajalle,

kuten edunvalvojalle tai huoltajalle.

Asiakastietoja luovutetaan eteenpäin vain lakiin perustuvasta syystä, asiakkaan

erillisellä suullisella tai kirjallisella suostumuksella tai potilaan Kanta-arkistoon

antaman tietojen luovutusluvan perusteella. Suullisesta tietojen

luovutussuostumuksesta tehdään aina erillinen merkintä asiakasasiakirjoihin.

Kanta-arkistoon liittyneellä palveluntuottajalla on velvollisuus kirjata kaikki

rakenteisesti kirjatut potilasasiakirjamerkinnät valtakunnalliseen potilastiedon

arkistoon (Kantaan). Asiakas voi halutessaan kieltää tietojen edelleen luovuttamisen

Kanta-palveluiden kautta, mutta Kantaan kirjaaminen on aina Kanta-palveluihin

liittyneen palveluntuottajan lakisääteinen velvollisuus.

Lakiin perustuvissa ostopalveluissa, kuten hyvinvointialueiden tai näiden

yhteistyöelinten sekä Helsingin kaupungin tilaamien sote-palveluiden osalta

rekisterinpitäjä on lakisääteisesti palvelut tilannut taho. Rekisterinpitovastuun

kuuluessa ostopalveluissa tilaajalle, ei asiakkaalla ole erillistä mahdollisuutta kieltää

tai sallia asiakastietojen palauttamista tilaajalle.

Kelan kuntoutuspalveluiden ja Kelan kuntoutuspsykoterapian osalta palveluntuottaja

on aina itsenäinen potilas- ja asiakastietojen rekisterinpitäjä, eikä tietoja luovuteta

eteenpäin lähettävälle tai muulle taholle ilman potilaan suostumusta tai lakiin

perustuvaa syytä. Kelan kuntoutuksen osalta lakiin perustuva syy voi olla kuitenkin

esimerkiksi Kelan esittämä Kelan kuntoutuslakiin perustuva pyyntö saada tietoja

kuntoutuksen edistymisestä, jos tiedolla voi olla vaikutusta etuuspäätöksen

käsittelyyn.

Asiakasasiakirjojen kuten potilasasiakirjojen käsittelyssä noudatetaan EU:n yleistä

tietosuoja-asetusta sekä lakia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen

käsittelystä (703/2023). Yrityksen tietoturvaa ja tietosuojaa on suunniteltu

täsmällisemmin erillisessä lakisääteisessä tietoturvasuunnitelmassa, joka ei ole

julkinen asiakirja.

Yrityksen rekisterinpitoasioista vastaavan henkilön yhteystiedot):

Krista Juurikko

krista@juurikko.fi

040 823 7875

Lisätietojen osalta yrityksen asiakkaiden käytettävissä on aina EU:n tietosuojaasetuksen

mukainen tietosuojaseloste.

2.10 Säännöllisesti kerättävän ja muun palautteen huomioiminen

Asiakkailta kerätään palautetta kysymällä kirjallisesti tai vaihtoehtoisesti suullisesti aina

kuntoutusjakson päättyessä.

3. Omavalvonnan riskienhallinta

3.1 Palveluyksikön riskienhallinnan vastuut, riskien tunnistaminen ja arvioiminen

Yrittäjällä on lakisääteinen velvollisuus ilmoittaa palvelunjärjestäjälle (hyvinvointialue tai

Helsingin kaupunki) ja valvontaviranomaiselle (aluehallintovirasto tai Valvira) yrittäjän omassa tai

tämän alihankkijan toiminnassa ilmenneet asiakas- ja potilasturvallisuutta olennaisesti

vaarantavat epäkohdat sekä asiakas- ja potilasturvallisuutta vakavasti vaarantaneet tapahtumat,

vahingot tai vaaratilanteet sekä muut sellaiset puutteet, joita yrittäjä ei ole kyennyt tai ei kykene

korjaamaan omavalvonnallisin toimin. Ilmoitusvelvollisuutta ei ole, mikäli yrittäjä kykenee

omatoimisesti korjaamaan puutteet tai uhkaavat puutteet itsenäisesti omilla toimillaan.

Yrittäjä pyrkii ehkäisemään väkivaltatilanteita tunnistamalla potentiaaliset

väkivaltauhkatilanteet mahdollisimman aikaisin etukäteen. Yrityksen tai yrittäjän

toimintatapaan ei kuulu väkivalta missään muodossa. Tilanteen rauhoittamiseksi

käytetään aina muita keinoja. Asiakkaiden tai yrittäjän turvallisuuden niin

edellyttäessä yrittäjä on velvollinen kutsumaan paikalle poliisin ratkaisemaan

väkivallan uhkan tai selvittämään jo tapahtunutta väkivaltaa.

Psykoterapia-asiakkaan kanssa laaditaan tarvittaessa asiakaskohtainen

selviytymissuunnitelma. Suunnitelmaan voi sisältyä esimerkiksi tavoitteita

päihteidenkäytön vähentämisestä sekä sen suunnittelemista, mistä, keneltä tai miten

asiakas voi hakea apua, mikäli hänen tilanteensa huonontuu nopeasti.

Yrityksellä on erillinen potilasvakuutuslain mukainen potilasvakuutus, joka kattaa

hoitotilanteissa tapahtuneet tapaturmat. Edellytyksenä on, että tapaturma tapahtuu

hoito- tai tutkimustilanteen yhteydessä.

Yrittäjä huolehtii tapaturmariskien torjunnasta esimerkiksi talviaikana torjumalla

liukkautta (esimerkiksi hiekoittamalla) yrityksen toimipisteelle saavuttaessa tai

järjestämällä muulla tavoin asiakkaille turvalliset kulkuyhteydet yrityksen

toimitiloihin.

3.2 Riskienhallinnan keinot ja toiminnassa ilmenevien epäkohtien ja puutteiden käsittely

Epäkohtien korjaaminen on yrittäjän itsensä vastuulla. Asiakas- ja potilasturvallisuutta

heikentävät epäkohdat korjataan välittömästi.

Palveluyksikön omavalvontasuunnitelmaa tehtäessä ja muutettaessa on otettava

huomioon valvontaviranomaisten antama ohjaus ja päätökset.

Tätä suunnitelmaa laadittaessa viranomaisten antamaa ohjausta tai toimintaa

koskevia päätöksiä ei ole ollut.

3.3 Riskienhallinnan seuranta, raportointi ja osaamisen varmistaminen

Terapian suurimmat riskit liittyvät tyypillisesti tavoitteiden saavuttamatta jäämiseen

erinäisistä syistä. Terapeutti huomioi hoidon antamisesta aiheutuvat riskit hoidon

edetessä. Erityisesti flunssakaudella infektioriski on korostunut sekä asiakkaiden

kanssa että hoitoa antavan yrittäjän näkökulmasta.

Yrittäjä tekee riskejä vastaavat tarvittavat muutokset tähän

omavalvontasuunnitelmaan.

Tartuntautilain 17 §:n mukaan terveydenhuollon palveluntuottajalla on oltava

infektioiden torjuntasuunnitelma. Toimintayksikössä noudatetaan THL:n

infektioiden torjuntaohjeiden tavanomaisia varotoimia. Tavanomaiset varotoimet

ovat luettavissa tältä sivulta. Sivun sisältö tallennetaan myös erillisenä PDF:nä tai

tulosteena käytettäväksi siltä varalta, että verkkosivu ei ole toiminnassa.

Yrittäjä kirjaa vaaratapahtumat ja läheltä piti- tilanteet ylös erilliseen vaaratilanteiden

vihkoon.

Vaaratapahtumiin ei kirjata potilaiden tai asiakkaiden henkilötietoja.

Vaaratapahtumakirjaukset eivät korvaa asiakaskohtaisia potilas- ja

asiakasasiakirjamerkintöjä, vaan ovat täydentäviä tietoja esimerkiksi yrittäjän

tapaturmavakuutusta tai riskien ehkäisyä varten.

Yksinyrittäjä kertaa kirjaamansa vaaratapahtumat päivittäessään

omavalvontasuunnitelmaa ja huomioi, miten vaaratapahtumat voidaan jatkossa

parhaiten ehkäistä.

3.5 Valmius- ja jatkuvuudenhallinta

Yrittäjä vastaa henkilökohtaisesti yrityksensä valmius- ja jatkuvuudenhallinnasta ja

valmius- ja jatkuvuussuunnitelmasta, mikäli palvelua tuotetaan hyvinvointialueelle

tai Helsingin kaupungille.

4. Omavalvontasuunnitelman toimeenpano, julkaiseminen, toteutumisen seuranta ja

päivittäminen

4.1 Toimeenpano

Ajantasainen omavalvontasuunnitelma on yrittäjän itsensä laatima ja saatavilla

kaiken aikaa yrityksen kotisivuilta tai pyydettäessä yrittäjältä.

Omavalvontasuunnitelman muutokset tehdään ja päivitetään tarpeen mukaan.

Omavalvontasuunnitelmaan tehdyt muutokset otetaan yrittäjän arkeen ja

käytäntöihin.

4.2 Julkaiseminen, toteutumisen seuranta ja päivittäminen

Omavalvontasuunnitelma on nähtävillä yrityksen verkkosivuilla sekä kaikkien

toimipisteiden vastaanottotiloissa, tai jos toimipisteessä ei ole erillisiä

vastaanottotiloja, ulko-oven välittömässä läheisyydessä. Suunnitelma on saatavilla

sekä sähköisesti että paperitulosteena. Suunnitelma on saatavilla myös yrittäjältä

pyydettäessä. Suunnitelmaan kirjataan viimeisin päiväys, jolloin suunnitelmaa on

muutettu, jotta asiakkaiden saatavilla on aina suunnitelman uusin versio.

Omavalvontasuunnitelma on laadittava sähköisesti.

Omavalvontasuunnitelman toteutumisen seurannan tulokset julkistetaan yrityksen

verkkosivuilla, sosiaalisessa mediassa tai muulla julkisuutta edistävällä tavalla neljän

kuukauden välein. Omavalvontasuunnitelman toteutumisen seuranta on saatavilla

yrittäjältä pyytämällä.

Omavalvontasuunnitelman toteutumisen seuranta (raportointi) koostuu kahdesta

käsiteltävästä otsikosta:

● Omavalvonnan havainnot

● Havaintojen perusteella tehdyt toimenpiteet (kuten esimerkiksi muutokset

omavalvontasuunnitelmaan)

Helsingissä 05.03.2026

Krista Juurikko