Omavalvontasuunnitelma: Psykoterapeutti Krista Juurikko
Y-tunnus: 2778791-5
Sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta annetun lain 27 §:n ja Valviran
määräyksen 1/2024 mukainen palveluyksikön omavalvontasuunnitelma
Omavalvontasuunnitelma
1. Palveluntuottajaa, palveluyksikköä ja toimintaa koskevat tiedot
1.1 Palveluntuottajan perustiedot:
Tmi Psykoterapeutti Krista Juurikko
y-tunnus: 2778791-5
Lönnrotinkatu 41 B, LH 2
00180 Helsinki
p. 040 823 7875
krista@juurikko.fi
1.2 Palveluyksikkö ja palvelupiste tai palvelupisteet, joita tämä suunnitelma koskee
Palveluyksikkö: Tmi Psykoterapeutti Krista Juurikko
Tähän palveluyksikköön kuuluvat seuraavat palvelupisteet, joissa palvelua annetaan:
● Palvelupiste: Tmi Psykoterapeutti Krista Juurikko psykoterapian
vastaanottopalvelut Helsingin kaupungissa osoitteessa Lönnrotinkatu 41 B,
LH 2, josta myös psykoterapiavastaanotto etänä ja puhelimitse.
Palvelut ja niiden vastuuhenkilöt, jotka tämä suunnitelma käsittää:
Palveluyksikön toimintaa johtaa psykoterapeutti Krista Juurikko
1.3 Palvelut, toiminta-ajatus ja toimintaperiaatteet
Yritys tarjoaa psykoterapiapalveluita toimipisteensä Uudenmaan alueella ja
lähialueilla vastaanotto- ja kotikäynteinä. Palveluita tarjotaan myös etävastaanottona
ja puhelimitse. Yrittäjä tuottaa kaikki yrityksen psykoterapiapalvelut itse ilman
työntekijöitä tai alihankkijoita.
Psykoterapiaa voidaan tuottaa myös yrityksen sijaintikunnan
hyvinvointialueelle/Helsingin kaupungille.
Vuositasolla yrityksellä on noin 60 psykoterapia-asiakasta.
Palveluita tuotetaan itse maksaville asiakkaille ja vakuutusyhtiöasiakkaille.
Asiakkaat voivat olla Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaita tai
Kelan kuntoutupsykoterapiaakorvauksen piirissä.
2. Asiakas- ja potilasturvallisuus
2.1 Palveluiden laadulliset edellytykset
● Kohdassa 1.2 mainittu yrittäjä on vastuussa yritystoiminnassa syntyneistä
ongelmatilanteista normaalina työaikana.
● Yrittäjä vastaa terapiasuunnitelmien toteutumisesta oman tehtävänsä puitteissa.
Yrittäjä on järjestänyt itselleen mahdollisuuden ulkopuoliseen työnohjaukseen.
● Yrittäjä täydennyskouluttautuu säännöllisesti.
● Yrittäjää toimii asiakkaidensa vastuuterapeuttina ja tarvittaessa asiakkaille on
mahdollista sopia ulkopuolinen vastuuterapeutti esimerkiksi yrittäjän poissaolon
ajaksi, mikäli kuntoutuksen keskeyttäminen poissaolon ajaksi ei ole
tarkoituksenmukaista tai mahdollista. Yrittäjä ei ole kuitenkaan vastuussa
terapian jatkuvuudesta palveluntuottajan vaihtumistilanteissa.
2.2 Vastuu palvelujen laadusta
● Kohdassa 1.2 mainittu yrittäjä vastaa itsensä johtamisesta sekä psykoterapian
sisällöstä ja laadusta kaikissa tilanteissa. Palvelusta vastaava yrittäjä on koulutettu
ja Valviran valvoma terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994)
tarkoittama ammattihenkilö.
● Vastuuhenkilö on yksinyrittäjänä kiinteästi mukana palveluyksikön päivittäisessä
toiminnassa.
2.3 Asiakkaan ja potilaan asema ja oikeudet
Jokaisella on oikeus tulla kohdelluksi ja kohdatuksi aina asianmukaisesti asiakkaiden
taustasta tai vammasta riippumatta. Jokaisella on oikeus laadultaan hyvään terveydenja
sairaanhoitoon. Jokaisen hoito on järjestettävä ja häntä on kohdeltava siten, ettei
hänen ihmisarvoaan loukata sekä siten, että hänen vakaumustaan ja hänen
yksityisyyttään kunnioitetaan. Potilaan äidinkieli, hänen yksilölliset tarpeensa ja
kulttuurinsa on mahdollisuuksien mukaan otettava hänen hoidossaan ja kohtelussaan
huomioon. Näistä oikeuksista säädetään tarkemmin laissa potilaan asemasta ja
oikeuksista (potilaslaki, 785/1992).
Asiakkaiden oikeuksien toteutumisessa noudatetaan potilaan asemasta ja oikeuksista
annettua laki, erityisesti lain 5 §:ää jonka mukaan asiakkaalla on oikeus saada tietoa
erilaisista hoito- ja jatkohoitovaihtoehdoista kuten asiakkaan valinnanvapauteen tai
julkisesti järjestetyn hoidon suorahankintoihin liittyvistä kysymyksistä, sekä erityisesti
potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 6 §:n eli potilaan itsemääräämisoikeuteen
liittyvissä kysymyksissä. Viitatun 6 §:n nojalla potilaalla on oikeus tulla hoidetuksi
yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos potilas kieltäytyy jostain tietystä
hoitotoimenpiteestä, on potilasta hoidettava muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä
tavalla.
Yrittäjä ei käytä kuntoutuksessa varsinaisia rajoitustoimenpiteitä. Mikäli
rajoitustoimenpiteitä olisi käytössä, niistä tehtäisiin erilliset lain edellyttämät päätökset
ja etukäteiset suunnitelmat sekä merkinnät myös tähän omavalvontasuunnitelmaan
erillisen ”rajoitustoimenpiteet” otsikon alle. Rajoitustoimenpiteiden on lähtökohtaisesti
perustuttava lakiin ja ne ovat aina viimesijainen keino. Lisätietoa Valviran
rajoitustoimenpiteet -sivulla.
Yrittäjä ylläpitää mahdollisuuksien mukaan julkisesti verkossa tietoa yrityksen yleisestä
asiakaspaikkatilanteesta. Asiakkaita palvellaan ilman aiheetonta viivytystä. Mikäli asiakkaalle ei
kyetä tarjoamaan hoitoa kohtuullisessa määräajassa tai yrityksen asiakkaaksi on jonoa, tästä
kerrotaan hoitoon hakeutuvalle asiakkaalle aina erikseen.
Asiakkaat pääsevät hoitoon ottamalla yrittäjään yhteyttä puhelimitse, sähköpostitse tai suojatun
verkkosähköisen alustan, kuten Minduu haun kautta.
Terapiasuhteen alussa yrittäjä kartoittaa asiakkaan tarpeet ja kuntoutuksen tavoitteet, sekä sopii
pitkäaikaiseksi tarkoitetun asiakkaan kanssa erillisen terapiasuunnitelman yksityiskohdista.
Asiakkaan kanssa laadittava terapiasuunnitelma perustuu erilliseen asiakkaan kuntoutus- ja
hoitosuunnitelmaan, mikäli sellainen on saatavilla. Terapiasuunnitelma uudistetaan
kuntoutusjakson päätteeksi tai tarpeen mukaan.
Mikäli asiakas tulee epäasiallisesti kohdelluksi, voi asiakas olla suoraan puhelimitse tai
kirjeitse yhteydessä yrityksen kohdassa 1.2 mainittuun yrittäjään epäasiallisen kohtelun
oikaisemiseksi. Yrittäjä kirjaa asiakkaalta saadun ilmoituksen potilaslain tarkoittamana
muistutuksena ja varmistaa ilmoituksessa kerrottujen epäkohtien poistumisen. Potilaalla
on myös oikeus saada alueen potilasasiavastaavalta lisätietoja potilaan oikeuksistaan.
Yrityksen vastaanottotilan seinällä, verkkosivuilla ja tässä omavalvontasuunnitelmassa on
potilas- ja sosiaaliasiavastaavista kertova tiedote, josta asiakas saa tarvittaessa lisätietoja
potilaan oikeuksistaan. Yrittäjä on kouluttanut itseään potilaiden oikeuksia koskevasta
lainsäädännöstä.
Sekä yksityisten yritysten että julkisen terveydenhuollon asiakkaita neuvotaan
hyvinvointialueen potilas- ja sosiaaliasiavastaavien neuvonnasta, jonka aukioloajat ja
yhteystiedot ohessa:
Helsingin kaupunki / Sosiaali- ja potilasasiavastaavat
Yksikön päällikkö Tove Munkberg
Jenni Hannukainen, Ninni Purmonen, Taru Salo, Teija Tanska, Katariina Juurioksa ja Anders
Häggblom
sotepe.potilasasiavastaava@hel.fi(Linkki avaa oletussähköpostiohjelman)
Neuvonta
puh. 09 310 43355(Linkki aloittaa puhelun) ma–to klo 9–11
Postiosoite: PL 6060, 00099 Helsingin kaupunki.
Henkilökohtaisesta tapaamisesta sovitaan aina etukäteen.
Asiakkaiden itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan täysimääräisesti, eikä asiakkaan
itsemääräämisoikeutta rajoittavia toimenpiteitä käytetä.
Kuntoutus on vapaaehtoista ja asiakkaalla on aina mahdollisuus kieltäytyä tälle tarjottavista
terapiatoimenpiteistä. Menestyksekäs kuntoutuminen edellyttää tyypillisesti asiakkaalta
myös omaa aktiivisuutta ja motivaatiota kuntoutumisensa tukemiseksi, johon pyritään
tyypillisesti pääsemään asiakkaan motivoinnilla, ohjauksella ja harjoituksilla. Yrityksellä ei
ole erillisiä asiakkaan itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi laadittuja ohjeita tai
suunnitelmia. Asiakkaiden tyytyväisyyttä seurataan säännöllisesti kysymällä näiden
tyytyväisyydestä yrityksen tarjoamaan palveluun.
2.4 Muistutusten käsittely
● Asiakkailla tai näiden laillisella edustajalla on potilaan asemasta ja oikeuksista annetun
lain 3 luvun 10 §:n nojalla oikeus tehdä hoidostaan tai kohtelustaan vapaamuotoinen
muistutus yrittäjälle. Myös potilaan omaisella tai läheisellä on oikeus tehdä muistutus,
jos potilas ei siihen itse kykene.
● Yrittäjä käsittelee potilaan antamat muistutukset ja varmistaa epäkohtien korjaamisen
viipymättä. Saadusta muistutuksesta ja sen perusteella tehdyistä hoitoon liittyvistä
ratkaisuista tehdään merkintä muistutuksen antaneen potilaan potilasasiakirjoihin.
● Muistutukset ja niiden perusteella tehdyt toiminnan oikaisuun liittyvät toimet
käsitellään soveltuvin osin läpi asiakkaan kanssa ja asiassa tehtyjen oikaisujen pohjalta
tehdään tarpeelliset muutokset yrityksen toimintaprosesseihin tai tähän
omavalvontasuunnitelmaan.
2.5 Henkilöstö
● Yrityksen henkilökunta koostuu yksinyrittäjänä toimivasta psykoterapeutista
• Lasten ja ikääntyvien parissa työskentelevä on velvollinen esittämään ennen
palkkauspäätöstään oikeusrekisterikeskuksen alle 6 kk ikäisen rikostaustaotteen.
1.1.2025 alkaen rikostaustaote vaaditaan myös vammaisten parissa työskenteleviltä
terveydenhuollon ammattilaisilta. Yrittäjän rikostaustaotteen tarkistamisesta on
vastuussa yrittäjän toimintaa valvova aluehallintovirasto tai Valvira.
Yrittäjä ylläpitää omaa henkilökohtaista ensiapuvalmiuttaan. Yrityksen toimitiloissa on
käytettävissä yleisimmät tarvittavat ensiapuvälineet.
2.6 Monialainen yhteistyö ja palvelun koordinointi
● Yhteistyö hyvinvointialueen ja muiden terveydenhuollon tai sosiaalihuollon toimijoiden
kanssa järjestetään sopimuksen mukaisella tavalla ja tarpeellisella määrällä
hoitoneuvotteluja. Tämän lisäksi monialaista yhteistyötä voidaan tehdä esimerkiksi
asiakkaan kotikäyntien/arkiympäristökäyntien yhteydessä tai erillisillä
verkostokäynneillä, sekä myös puhelimitse ja suojatulla sähköpostilla.
2.7 Toimitilat ja välineet
Tämän toimintayksikön omavalvontasuunnitelma kattaa seuraavat fyysisesti
palvelupisteet:
● Lönnrotinkatu 41 B, LH 2, 30 m2, liikehuoneisto, joka on muokattu
terveydenhuollon käyttöön soveltuvaksi huomioiden tilojen ilmanvaihto,
äänieristys ja siivous- ja terapiavälineiden säilytys.
Yrityksen toimitilat järjestetään asiakaskunnan tarpeiden edellyttämällä tavalla
esteettömiksi siten, että kaikkia yrityksen asiakkaita voidaan kohtuullisesti palvella.
Yritys voi tehdä tarvittaessa esteettömyyteen liittyviä sopeuttavia toimenpiteitä, kuten
asentaa pyörätuoliliuskoja. Toimitilarakennusten on täytettävä rakennusluvan aikana
voimassa olleet esteettömyysvaatimukset.
Pelastuslain 15 §:n mukaan rakennukseen, joka on poistumisturvallisuuden tai
pelastustoiminnan kannalta tavanomaista vaativampi tai jossa henkilö- tai
paloturvallisuudelle aiheutuvan vaaran tai vahinkojen voidaan arvioida olevan
vakavat, on laadittava pelastussuunnitelma. Pelastussuunnitelman laatimisesta
vastaa rakennuksen tai kohteen haltija.
Yrittäjä on perehtynyt pelastussuunnitelmaan suunnitelman edellyttämällä tavalla.
Tilat on suojattu lukituksella. Paperimuotoista materiaalia, jota ei ole erikseen
digitaalisesti varmennettu, säilytetään palosuojatuissa arkistokaapeissa.
Tilat siivotaan viikoittain ja tarvittaessa useamminkin. Jätehuolto on järjestetty
kunnallisen jätehuollon kautta. Yrityksen toiminnassa ei tyypillisesti synny erityisen
vaarallisia jätteitä. Mikäli vaaralista jätettä kuitenkin syntyy, kerätään ne erikseen
merkittyyn vaarallisen jätteen astiaan, esimerkiksi tartuntavaarallisten jätteiden
astiaan.
Yrittäjä vastaa toimialueellansa käytettävien välineiden asianmukaisesta huollosta ja
yrittäjä perehtyy tai kouluttautuu laitteiden käyttöön ennen laitteiden käyttöönottoa.
2.8 Lääkinnälliset laitteet, tietojärjestelmät ja teknologian käyttö
Yrittäjä pitää manuaalista potilasrekisteriä erillisessä suojatussa ja lukitussa tilassa,
jossa potilasasiakirjoja säilytetään lukitussa arkistokaapissa.
Yrittäjän tuottaessa palvelua toiselle alihankintana, ostopalveluna tai palvelusetelinä
(kuten hyvinvointialueelle tai alihankintana työterveyshuollon palveluntuottajalle)
laaditaan henkilötietojen käsittelysopimus toimeksiantajan kanssa ja pidetään
potilasrekisteriä erillisen toimeksiantajan lukuun siten, etteivät potilastiedot sekoitu
yrityksen oman potilasrekisterinpidon kanssa. Ostopalvelutilanteissa potilastiedot
viedään Kantaan joko toimeksiantajan toimesta erikseen tai itse, mikäli
toimeksiantaja on antanut yrittäjälle erillisen ostopalvelun valtuutuksen Kantaan.
Käytettäessä alihankkijoita perehdytetään alihankkija oman potilastietojärjestelmän
käyttöön ja avataan alihankkijalle tunnukset, ellei alihankkija käytä ostopalvelun
valtuutusta tai toimita alihankinnasta syntyneitä potilastietoja muuten yritykselle.
Alihankkijoiden kanssa sovitaan myös henkilötietojen käsittelystä toisen lukuun.
Mikäli rekiterinpitäjä on muu kuin yritys, kuten esimerkiksi hyvinvointialue
asiakastietolain 13 §:n nojalla, huomioidaan tämä alihankintasopimuksissa.
Mahdolliset potilasrekisteriä koskeva tietopyynnöt ja tietoturvaloukkausepäilyt
ohjataan viipymättä kulloisenkin rekisterinpitäjän ratkaistavaksi. Yrittäjän omaan
rekisterinpitoon kuuluvissa asioissa tietopyynnöt ja tietoturvaloukkaukset käsitellään,
ratkaistaan ja kirjataan itse.
Tietojärjestelmiin kohdistuvista vakavissa häiriöistä ilmoitetaan
järjestelmätoimittajalle tai Valviralle erillisen tietoturvasuunnitelman kirjauksen
mukaisesti. Muissa häiriötilanteissa toimitaan erillisen tietoturvasuunnitelman
mukaisesti.
Etäpalveluita käytetään tietoturvallisella tavalla siten, että asiakas on luotettavasti
tunnistettavissa. Ennen kasvokkain alkaneen terapian siirtämistä etäterapiaksi
varmistutaan kuntoutuja-asiakkaan tietoteknisistä edellytyksistä suoriutua terapiasta
myös etänä, joko asiakkaan tai palveluntuottajan laitteilla, kuten tabletilla,
tietokoneella tai puhelimella.
Yrittäjä käyttää CE-merkittyä lämmitettävää hierontapöytää tarvittaessa. Käyttöä
ennen pöydän hoidollinen käyttötarkoitus selvitetään asiakkaalle ja sen jälkeen
asiakas itse tekee päätöksen pöydän käyttämisestä osana psykoterapiatyöskentelyään,
mikäli hän näkee pöydän käyttämisestä olevan lisähyötyä hoitonsa tuloksellisuudelle.
2.9 Lääkehoitosuunnitelma
● Yrityksessä ei järjestetä lääkehoitoa, eikä käsitellä lääkkeitä, joten erillistä
lääkehoitosuunnitelmaa ei ole.
Asiakas- ja potilastietojen käsittely ja tietosuoja
Jo pelkkä tieto terveydenhuollon asiakkuudesta on lain mukaan salassa pidettävä
potilassalaisuuden suojaama tieto. Yrityksen asiakas- ja potilasrekisteri on salainen
sekä tarpeellisin toimenpitein suojattu sekä teknisesti että organisatorisesti.
Mahdolliset virheelliset asiakastietokirjaukset korjataan aina viipymättä riippumatta
siitä, miten tieto virheellisestä merkinnästä on tullut ilmi. Potilaan yksityisyyden
suojaa tai muita oikeuksia ja vapauksia vakavasti vaarantavista
tietoturvaloukkauksista kerrotaan aina rekisterinpitäjän toimesta EU:n tietosuojaasetuksen
mukaisesti viipymättä potilaalle itselleen tai tämän lailliselle edustajalle,
kuten edunvalvojalle tai huoltajalle.
Asiakastietoja luovutetaan eteenpäin vain lakiin perustuvasta syystä, asiakkaan
erillisellä suullisella tai kirjallisella suostumuksella tai potilaan Kanta-arkistoon
antaman tietojen luovutusluvan perusteella. Suullisesta tietojen
luovutussuostumuksesta tehdään aina erillinen merkintä asiakasasiakirjoihin.
Kanta-arkistoon liittyneellä palveluntuottajalla on velvollisuus kirjata kaikki
rakenteisesti kirjatut potilasasiakirjamerkinnät valtakunnalliseen potilastiedon
arkistoon (Kantaan). Asiakas voi halutessaan kieltää tietojen edelleen luovuttamisen
Kanta-palveluiden kautta, mutta Kantaan kirjaaminen on aina Kanta-palveluihin
liittyneen palveluntuottajan lakisääteinen velvollisuus.
Lakiin perustuvissa ostopalveluissa, kuten hyvinvointialueiden tai näiden
yhteistyöelinten sekä Helsingin kaupungin tilaamien sote-palveluiden osalta
rekisterinpitäjä on lakisääteisesti palvelut tilannut taho. Rekisterinpitovastuun
kuuluessa ostopalveluissa tilaajalle, ei asiakkaalla ole erillistä mahdollisuutta kieltää
tai sallia asiakastietojen palauttamista tilaajalle.
Kelan kuntoutuspalveluiden ja Kelan kuntoutuspsykoterapian osalta palveluntuottaja
on aina itsenäinen potilas- ja asiakastietojen rekisterinpitäjä, eikä tietoja luovuteta
eteenpäin lähettävälle tai muulle taholle ilman potilaan suostumusta tai lakiin
perustuvaa syytä. Kelan kuntoutuksen osalta lakiin perustuva syy voi olla kuitenkin
esimerkiksi Kelan esittämä Kelan kuntoutuslakiin perustuva pyyntö saada tietoja
kuntoutuksen edistymisestä, jos tiedolla voi olla vaikutusta etuuspäätöksen
käsittelyyn.
Asiakasasiakirjojen kuten potilasasiakirjojen käsittelyssä noudatetaan EU:n yleistä
tietosuoja-asetusta sekä lakia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen
käsittelystä (703/2023). Yrityksen tietoturvaa ja tietosuojaa on suunniteltu
täsmällisemmin erillisessä lakisääteisessä tietoturvasuunnitelmassa, joka ei ole
julkinen asiakirja.
Yrityksen rekisterinpitoasioista vastaavan henkilön yhteystiedot):
Krista Juurikko
krista@juurikko.fi
040 823 7875
Lisätietojen osalta yrityksen asiakkaiden käytettävissä on aina EU:n tietosuojaasetuksen
mukainen tietosuojaseloste.
2.10 Säännöllisesti kerättävän ja muun palautteen huomioiminen
Asiakkailta kerätään palautetta kysymällä kirjallisesti tai vaihtoehtoisesti suullisesti aina
kuntoutusjakson päättyessä.
3. Omavalvonnan riskienhallinta
3.1 Palveluyksikön riskienhallinnan vastuut, riskien tunnistaminen ja arvioiminen
Yrittäjällä on lakisääteinen velvollisuus ilmoittaa palvelunjärjestäjälle (hyvinvointialue tai
Helsingin kaupunki) ja valvontaviranomaiselle (aluehallintovirasto tai Valvira) yrittäjän omassa tai
tämän alihankkijan toiminnassa ilmenneet asiakas- ja potilasturvallisuutta olennaisesti
vaarantavat epäkohdat sekä asiakas- ja potilasturvallisuutta vakavasti vaarantaneet tapahtumat,
vahingot tai vaaratilanteet sekä muut sellaiset puutteet, joita yrittäjä ei ole kyennyt tai ei kykene
korjaamaan omavalvonnallisin toimin. Ilmoitusvelvollisuutta ei ole, mikäli yrittäjä kykenee
omatoimisesti korjaamaan puutteet tai uhkaavat puutteet itsenäisesti omilla toimillaan.
Yrittäjä pyrkii ehkäisemään väkivaltatilanteita tunnistamalla potentiaaliset
väkivaltauhkatilanteet mahdollisimman aikaisin etukäteen. Yrityksen tai yrittäjän
toimintatapaan ei kuulu väkivalta missään muodossa. Tilanteen rauhoittamiseksi
käytetään aina muita keinoja. Asiakkaiden tai yrittäjän turvallisuuden niin
edellyttäessä yrittäjä on velvollinen kutsumaan paikalle poliisin ratkaisemaan
väkivallan uhkan tai selvittämään jo tapahtunutta väkivaltaa.
Psykoterapia-asiakkaan kanssa laaditaan tarvittaessa asiakaskohtainen
selviytymissuunnitelma. Suunnitelmaan voi sisältyä esimerkiksi tavoitteita
päihteidenkäytön vähentämisestä sekä sen suunnittelemista, mistä, keneltä tai miten
asiakas voi hakea apua, mikäli hänen tilanteensa huonontuu nopeasti.
Yrityksellä on erillinen potilasvakuutuslain mukainen potilasvakuutus, joka kattaa
hoitotilanteissa tapahtuneet tapaturmat. Edellytyksenä on, että tapaturma tapahtuu
hoito- tai tutkimustilanteen yhteydessä.
Yrittäjä huolehtii tapaturmariskien torjunnasta esimerkiksi talviaikana torjumalla
liukkautta (esimerkiksi hiekoittamalla) yrityksen toimipisteelle saavuttaessa tai
järjestämällä muulla tavoin asiakkaille turvalliset kulkuyhteydet yrityksen
toimitiloihin.
3.2 Riskienhallinnan keinot ja toiminnassa ilmenevien epäkohtien ja puutteiden käsittely
Epäkohtien korjaaminen on yrittäjän itsensä vastuulla. Asiakas- ja potilasturvallisuutta
heikentävät epäkohdat korjataan välittömästi.
Palveluyksikön omavalvontasuunnitelmaa tehtäessä ja muutettaessa on otettava
huomioon valvontaviranomaisten antama ohjaus ja päätökset.
Tätä suunnitelmaa laadittaessa viranomaisten antamaa ohjausta tai toimintaa
koskevia päätöksiä ei ole ollut.
3.3 Riskienhallinnan seuranta, raportointi ja osaamisen varmistaminen
Terapian suurimmat riskit liittyvät tyypillisesti tavoitteiden saavuttamatta jäämiseen
erinäisistä syistä. Terapeutti huomioi hoidon antamisesta aiheutuvat riskit hoidon
edetessä. Erityisesti flunssakaudella infektioriski on korostunut sekä asiakkaiden
kanssa että hoitoa antavan yrittäjän näkökulmasta.
Yrittäjä tekee riskejä vastaavat tarvittavat muutokset tähän
omavalvontasuunnitelmaan.
Tartuntautilain 17 §:n mukaan terveydenhuollon palveluntuottajalla on oltava
infektioiden torjuntasuunnitelma. Toimintayksikössä noudatetaan THL:n
infektioiden torjuntaohjeiden tavanomaisia varotoimia. Tavanomaiset varotoimet
ovat luettavissa tällä sivulla. Sivun sisältö tallennetaan myös erillisenä PDF:nä tai
tulosteena käytettäväksi siltä varalta, että verkkosivu ei ole toiminnassa.
Yrittäjä kirjaa vaaratapahtumat ja läheltäpiti- tilanteet ylös erilliseen vaaratilanteiden
vihkoon.
Vaaratapahtumiin ei kirjata potilaiden tai asiakkaiden henkilötietoja.
Vaaratapahtumakirjaukset eivät korvaa asiakaskohtaisia potilas- ja
asiakasasiakirjamerkintöjä, vaan ovat täydentäviä tietoja esimerkiksi yrittäjän
tapaturmavakuutusta tai riskien ehkäisyä varten.
Yksinyrittäjä kertaa kirjaamansa vaaratapahtumat päivittäessään
omavalvontasuunnitelmaa ja huomioi, miten vaaratapahtumat voidaan jatkossa
parhaiten ehkäistä.
3.5 Valmius- ja jatkuvuudenhallinta
Yrittäjä vastaa henkilökohtaisesti yrityksensä valmius- ja jatkuvuudenhallinnasta ja
valmius- ja jatkuvuussuunnitelmasta, mikäli palvelua tuotetaan hyvinvointialueelle
tai Helsingin kaupungille.
4. Omavalvontasuunnitelman toimeenpano, julkaiseminen, toteutumisen seuranta ja
päivittäminen
4.1 Toimeenpano
Ajantasainen omavalvontasuunnitelma on yrittäjän itsensä laatima ja saatavilla
kaiken aikaa yrityksen kotisivuilta tai pyydettäessä yrittäjältä.
Omavalvontasuunnitelman muutokset tehdään ja päivitetään tarpeen mukaan.
Omavalvontasuunnitelmaan tehdyt muutokset otetaan yrittäjän arkeen ja
käytäntöihin.
4.2 Julkaiseminen, toteutumisen seuranta ja päivittäminen
Omavalvontasuunnitelma on nähtävillä yrityksen verkkosivuilla sekä kaikkien
toimipisteiden vastaanottotiloissa, tai jos toimipisteessä ei ole erillisiä
vastaanottotiloja, ulko-oven välittömässä läheisyydessä. Suunnitelma on saatavilla
sekä sähköisesti että paperitulosteena. Suunnitelma on saatavilla myös yrittäjältä
pyydettäessä. Suunnitelmaan kirjataan viimeisin päiväys, jolloin suunnitelmaa on
muutettu, jotta asiakkaiden saatavilla on aina suunnitelman uusin versio.
Omavalvontasuunnitelma on laadittava sähköisesti.
Omavalvontasuunnitelman toteutumisen seurannan tulokset julkistetaan yrityksen
verkkosivuilla, sosiaalisessa mediassa tai muulla julkisuutta edistävällä tavalla neljän
kuukauden välein. Omavalvontasuunnitelman toteutumisen seuranta on saatavilla
yrittäjältä pyytämällä.
Omavalvontasuunnitelman toteutumisen seuranta (raportointi) koostuu kahdesta
käsiteltävästä otsikosta:
● Omavalvonnan havainnot
● Havaintojen perusteella tehdyt toimenpiteet (kuten esimerkiksi muutokset
omavalvontasuunnitelmaan)
Helsingissä 06.02.2025
Krista Juurikko