Työskentelen käyttäen käytännönläheisiä, toimivia ja tieteellisesti tutkittuja kognitiivisen käyttäytymisterapian (KKT) menetelmiä. KKT perustuu mm. oppimisen psykologiaan ja tähtää sellaisten tietojen ja taitojen oppimiseen, jotka mahdollistavat paremman elämänlaadun myös hoitojakson jälkeen. Itse ajattelen, että yhtä tärkeää kuin sen ymmärtäminen, mistä ongelma on voinut saada alkunsa, on kartoittaa ongelmaa nykyhetkessä ylläpitäviä tekijöitä ja toimintatapoja. Terapeuttisina tavoitteina työskentelylle voi olla esimerkiksi erilaisten välttämiskäyttäytymisten vähentäminen, myötätunnon lisääminen itseä kohtaan tai joustavampi suhtautuminen omiin ajatuksiin. Työskentelyotteeni on aktiivinen ja käytän paljon hyväksymis- ja omistautumisterapian (HOT) menetelmiä sekä itsemyötätuntosuuntautuneen terapian menetelmiä. Vaikka psykoterapeuttinen työskentely voi olla hyvinkin rankkaa, nauretaan vastaanotollani myös paljon.

Kun tapaan asiakkaitani vastaanotollani, saatamme tehdä rentoutus-, mindfulness- tai itsemyötätuntoharjoituksia. Kun harjoittelemme hankalia sosiaalisia tilanteita tai sosiaalisia taitoja, ovat rooliharjoitukset tehokkaita. Teen asiakkaiden kanssa kuitenkin paljon asioita myös vastaanoton ulkopuolella ja näitä harjoituksia asiakkaat kuvaavat usein tehokkaimmiksi. Tällöin on yleensä kysymys altistusharjoituksesta, jonka aikana pikku hiljaa lähestymme ahdistavalta tai vaikealta tuntuvaa paikkaa, toimintaa tai sosiaalista tilannetta. Terapeuttina pyrin antamaan paljon tietoa ja materiaalia asiakkailleni. Motivoin asiakkaitani ahkeraan työskentelyyn ja harjoitteluun myös käyntien välillä välitehtävien avulla. Kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa hoitosuhde nähdään avoimena yhteistyösuhteena. Hoidot perustuvat yksilölliseen ongelma-analyysiin, joka tehdään terapian alussa. Hoidon kohteet määritellään tarkasti, ne valitaan ja niiden toteuttamisesta sovitaan yhdessä asiakkaan kanssa.