Self-monitoring plan: Plusterveys Tunne
Y-tunnus: 0224239-6
PSYKOTERAPEUTTI JA PSYKIATRIAAN ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI KATHRIN PFAU-KEMPF
OMAVALVONTASUUNNITELMA
Päiväys: 30.08.2026. Versio: 1.0.
1. PALVELUNTUOTTAJAN JA PALVELUYKSIKÖN TIEDOT
1.1 Palveluntuottajan tiedot
Nimi: Kathrin Pfau-Kempf
Y-tunnus: 3505138-5
Yritysmuoto: yksityinen elinkeinonharjoittaja
Yhteystiedot:
Osoite: Iso Roobertinkatu 10A8, 00120 Helsinki
Puhelinnumero: 0413659548
Sähköposti: kathrin.pfau@fimnet.fi
1.2 Palveluyksikön tiedot
Nimi: Kathrin Pfau-Kempf
Käyntiosoite: Iso Roobertinkatu 10A4 ja 10A8, 00120 Helsinki
Vastuuhenkilö: Kathrin Pfau-Kempf
1.3 Toiminta
Palveluyksikköni tarjoaa psykoanalyyttista psykoterapiaa aikuisille sekä aikuispsykiatriaan erikoistuvan lääkärin palveluja. Toiminnan laajuus on noin 20 tuntia/työviikko. Tuotan kaikki palvelut (psykoterapiaa ja lääkärin palveluja) niin palvelupisteellä osoitteella Iso Roobertinkatu 10A4, yhteistyössä PlusTerveys Oy:n kanssa, kuin myös palvelupisteellä Iso Roobertinkadulla 10A8 pienen psykoterapeuttiyhteisön tiloissa. En ylläpidä pidempiä hoitosuhteita alaikäisille, mutta lääkärin ominaisuudessa voin satunnaisesti ottaa 16 vuotta täyttäneitä lyhytkestoisille arviointi- ja hoitojaksoille 1-5 vastaanoton kokonaisuudelle esimerkiksi 3kk kestäviin psykoterapia-arviojaksoihin. Tarjoan palveluja suomen, englannin, saksan ja ranskan kielillä. Toiminta-ajatukseni on tarjota laadukkaita ja vaikuttavia palveluita, jotka tukevat potilaiden psyykkistä terveyttä kokonaisvaltaisesti. Terveys on yleensä kaksisuuntaisessa vuorovaikutuksessa sosiaalisen ja arkisen toimintakyvyn sekä työ-/opintokykyn kanssa – kaikkia niitä osatekijöitä, pyrin työskentelyotteessani ottamaan mahdollisina hoidon kohteina huomioon. Diagnostiikassa, hoitosuosituksissa ja seurannan toteuttamisessa olen hyvin tarkka. Hoitosuunnitelma muovautuu kuitenkin potilaan toiveiden mukaisesti siinä määrin kuin tästä ei koitu hänelle ilmeista haittaa tai kohtuutonta riskiä olennaiselle haitalle – käyn potilaan kanssa asioiden eri puolia puntaroivaa keskustelua ja osallistan häntä hoitoprosessiin ja päätöksentekoon, jotta hoito olisi mahdollisimman vaikuttava ja asiakaslähtöistä. Työskentelen empaattisesti ja sitoudun jatkuvaan ammatilliseen kehittymiseen. Toimintani perustuu luottamuksellisuuteen, yksilöllisyyden kunnioittamiseen ja korkeaan ammattietiikkaan.
Toteutan palvelut enimmäkseen lähi- mutta toisinaan myös etävastaanottoina potilaan tarpeiden ja tilanteen mukaan. Etävastaanotot toteutetaan tietoturvallisen videoyhteyden välityksellä. Toiminta keskittyy eniten HUS-hyvinvointialueelle, mutta varsinkin etävastaanottoihin voi tulla muiltakin alueilta.
Lääkärin vastaanotossa palvelu voi sisältää psykiatrista arviointia, diagnostista selvittelyä, yksittäisen konsultaatiokäynnin, vaativammassa tilanteessa arviojakson, hoidon suunnittelua, lääkehoidon arviointia ja seurantaa sekä tarvittaessa lausuntoja ja jatkohoitoon ohjaamista. Pitkiin hoitokontakteihin en ota potilaita, joiden arvioin tarvitsevan psykiatrian poliklinikan moniammatillisia ja tiiviitä palveluita, tai lääkityksiä joiden turvallista toteutumista on yksityissektorilla kysessä olevan potilaan kohdalla käytännön järjestelyjen tai minun osaamisen tason takia liian monimutkaista. En ole vielä saavuttanut psykiatrian erikoislääkärin pätevyyttä, joten myös tietyt psykiatrin diagnostiset tehtävät, kuten ADHDn ja autismin diagnosointi ovat toimeenkuvastani vielä toistaiseksi poissuljettuna. Tästä, kuten siitä, että olen toisaalta jo läpäissyt psykiatrian erikoislääkäritentin ja että erikoislääkäriksi valmistumiseen puuttuu tässä vaiheessa enää vain 6kk työkokemusta julkisessa terveydenhuollossa, informoidaan asiakkaita selkeästi etukäteen nettisivuillani sekä ajanvarauksen yhteydessä. Toiminnan vaativuusaste lääkärin vastaanotossani on Iso Roobertinkatu 10A8:lla ennen psykiatrian erikoislääkäriksi valmistumistani vielä psykiatriaan perehtyneen yleislääkärin vastaanoton tasoinen: Teen lääkehoitosuunnitelmia ja -seurantoja, jotka eivät ole liian vaativia ja sairausjaksojen alkupään työkykyarvioita. Tarjoan keskustelutukea ja psykoedukaatiota psykiatrisiin sairauksiin sekä laadin arvioita psykoterapian jatkamisen tarpeesta ja lausunnot siihen. Iso Roobertinkadulla 10A4:lla, eli Plusterveyden palvelupisteellä, minulla on psykiatriksi valmistumiseen asti erikoislääkärin konsultaatiomahdollisuus ja mahdollisuus saada psykiatrian erikoislääkärin, silloin kun erikoissairaanhoidon tasoisten kysymysten ratkaisuja tarvitaan, mukaan vastaanottoihin ja päätöksentekoon. Tätä voin hyödyntää mm. suositusten vahvistamiseksi psykoterapian aloituksen hakemiseen potilailleni.
2. OMAVALVONNAN TOIMEENPANO
2.1 Omavalvonnan vastuuhenkilöt
Omavalvontasuunnitelman laatimisesta, seurannasta ja päivityksistä vastaan minä itse. Vastuuhenkilönä huolehdin suunnitelman ajantasaisuudesta ja sen sisällön kehittämisestä toiminnan muutosten mukaisesti. Koska kyseessä on yksittäisen ammatinharjoittajan pienimuotoinen vastaanottotoiminta, palveluyksikön johtamisjärjestelmä on kevyt. Sama henkilö, eli minä, vastaa palvelun sisällöstä, potilasturvallisuudesta, laadunhallinnasta, riskienhallinnasta, tietosuojasta, lääkehoidon turvallisuudesta ja omavalvonnan toteutumisesta.
2.2 Omavalvontasuunnitelman seuranta ja julkisuus
Tarkistan ja päivitän omavalvontasuunnitelman sisältöä vähintään vuosittain ja aina toiminnan muuttuessa. Suunnitelman ajantasainen versio on jatkuvasti nähtävillä verkkosivuilla. Näin varmistan, että asiakkaat, viranomaiset ja muut sidosryhmät voivat helposti tutustua toiminnan laadunvalvonnan periaatteisiin ja käytäntöihin. Säilytän aiemmat versiot siten, että suunnitelman muutokset ja voimassaolon ajankohdat voidaan tarvittaessa jäljittää.
2.3 Palvelujen jatkuvuuden varmistaminen
Varmistan palveluihin pääsy ajanvarauskäytännöllä ja sillä, että tarjoan vastaanottoaikoja toiminnan pieneen volyymiin nähden tarkoituksenmukainen määrä, jotta myös melko kiireellisiä lisäkäyntejä voidaan jo hoitosuhteessani oleville potilailleni järjestää. Potilaalle kerrotaan palvelun luonne, saatavuus ja se, ettei vastaanotto korvaa päivystystä.
Kiireellisissä, henkeä uhkaavissa tai muuten välitöntä arviota vaativissa tilanteissa potilas ohjataan päivystykseen tai hätänumeroon 112. Jos vastaanotolla arvioin, että potilas tarvitsee psykiatrian poliklinikan palveluja tai muuta laajempaa hoitokokonaisuutta, ohjaan potilasta tarkoituksenmukaiseen jatkohoitoon esimerkiksi lähetteellä.
En käytä alihankintaa tai ostopalveluja . Minulla ei ole muita palveluyksiköitä. Tarvittava monialainen yhteistyö toteutuu potilaan suostumuksen, hoidon tarpeen ja lainsäädännön mukaisesti.
Yhteistyötä voin tehdä esimerkiksi perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, työterveyshuollon, psykoterapeuttien ja muiden potilaan hoitoon osallistuvien terveydenhuollon ammattihenkilöiden kanssa. Tiedonkulussa noudatan salassapitoa, potilaan informointia ja potilasasiakirjojen käsittelyä koskevia sääntöjä.
Edistän potilaan hoidon jatkuvuutta kirjaamalla hoidon kannalta olennaiset tiedot asianmukaisesti sähköisesti potilasasiakirjoihin, sopimalla jatkohoidon vastuista ja ohjaamalla potilas tarvittaessa oikeaan palveluun.
Valmius- ja jatkuvuudenhallinta tarkoittaa palveluyksikössä sitä, että sovitut potilaskäynnit, potilastietojen turvallinen käsittely, potilaan ohjaus ja tarpeellinen yhteydenpito voidaan järjestää myös häiriötilanteissa.
Mahdollisia häiriötilanteita ovat esimerkiksi minun sairastumiseni, toimitilan käyttökatko, potilaan este, tietoliikenneyhteyden häiriö etävastaanotossa tai potilasasiakirjojen saatavuuteen liittyvä häiriö. Yrityksessä ei ole varahenkilöjärjestelmää. Toiminnan pienimuotoisuuden vuoksi vastaanottoaikoja voidaan tarvittaessa siirtää tai peruuttaa, ja potilaille ilmoitetaan muutoksista mahdollisimman nopeasti.
Jos potilaan tilanne edellyttää kiireellistä arviota eikä vastaanottoa voida toteuttaa, potilas ohjataan julkisen terveydenhuollon kiireellisiin palveluihin, päivystykseen tai hätänumeroon 112 tilanteen mukaisesti.
3. PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA
3.1 Palvelujen laadun varmistaminen
Palvelun laatuvaatimuksina ovat potilaskeskeisyys, ammatillinen asianmukaisuus, potilasturvallisuus, luottamuksellisuus, hyvä vuorovaikutus, ajantasainen osaaminen ja hoidon toteuttaminen näyttöön, hyviin hoitokäytäntöihin ja psykiatriaan erikoistuvan lääkärin (ja psykoterapiavastaanotossani vastaavasti psykoterapeutin) ammattitaitoon perustuen.
Riskienhallinnasta vastaan minä itse. Riskienhallinta on organisoitu osaksi yksinyrittäjän päivittäistä toimintaa: riskejä tunnistetaan potilastyössä, ajanvarauksessa, potilasasiakirjojen käsittelyssä, lääkehoidon arvioinnissa, toimitilojen käytössä ja etävastaanoton soveltuvuuden arvioinnissa.
Varmistan potilasturvallisuuden huolellisella anamneesilla ja tutkimuksella, potilaan kokonaistilanteen arvioinnilla, tarvittavien esitietojen pyytämisellä potilaalta, asianmukaisella kirjaamisella, lääkehoidon riskien arvioinnilla ja tarvittaessa jatkohoitoon ohjaamisella. Potilas tunnistetaan vastaanottotilanteessa tarkoituksenmukaisella tavalla.
Etäpalvelua käytetään vain silloin, kun se soveltuu potilaan kokonaistilanteeseen. Etävastaanotossa varmistetaan potilaan yksityisyyden suoja, yhteyden toimivuus ja se, ettei etämuoto vaaranna hoidon laatua tai potilasturvallisuutta.
Tarkemmin psykoterapian ja lääkärin vastaanoton laadun ja vaikuttavuuden seuranta toteutuu perusteellisesti usealla eri tasolla. Potilaan ja psykoterapeutin/lääkärin välissä piirtyy, potilaan tilannetta yhdessä huolellisesti tutkien, kuva potilaan oireilusta, hänen ulkoisesta ja sisäisestä maailmastaan ja niihin liittyvistä kärsimyksen lähteistä, sekä tilaan parhaiten sopivista hoitokeinoista. Myös potilaan psykososiaalista ympäristöä ja siitä saatava tuki havainnoidaan. Mikäli työskentely potilaan kanssa lähtee pitkäaikaisemman psykoanalyyttisen työskentelyn suuntaan, potilaan huolellisesta sisäisten muutosten havaitsemisemisestä käynnistä käyntiin tulee työn perusta, kuten myös sitoutumisestani – havaitessani ongelmia tai solmukohtia - herkästi korjaamaan vuorovaikutustani potilaan kanssa vielä entistä hyödyllisemmäksi, niin että hän tulee kehityksessään mahdollisimman optimaalisesti tuetuksi. Kelan kuntoutuspsykoterapian potilaiden kanssa käytän lisäksi CORE-OM-kyselyä vuosittain hyödyllisenä lisätietona potilaan kärsimyksen ulottuvuuksien arvioinnissa ja Kelan kuntoutuspsykoterapian vaatimusten mukaisesti. Kiinnitän huomiota potilaan toimintakyvyn muutoksiin, kuten työkyvyttömyysjaksoihin, jotka viittaavat potilaan tuen tarpeen nousuun. Tarvittaessa hyödynnän myös muita validoituja mittareita, kuten ahdistuneisuuden tason arviointiin GAD-7. Muita strukturoituja oirekyselyjä käytän lähinnä lääkärin vastaanotossa; masennuksen ja siihen kohdistuvan hoitovasteen arvioinnissa mieluiten haastatteluun ja yhdessä havainnointiin perustuvaa MADRS-kyselyä kuin itsearviointilomakkeita.
Jokaisen psykoterapiaprosessin alussa laadin yhdessä potilaan kanssa yksilölliset tavoitteet terapialle. Näiden tavoitteiden toteutumista seuraan jatkuvasti terapian aikana, mikä mahdollistaa työskentelyn suuntaamisen potilaan tarpeisiin sekä sellaista dialektiikkaa, jossa myös potilaassa ajan kanssa tapahtuvia muutoksia tavoitteissaan ja niihin liittyvässä kokemusmaailmassaan tulevat yhdessä havainnoinnin piiriin. Lääkärinä laitan kirjallisen hoitosuunnitelman, joka koostuu eri hoitokeinojen harkinnasta ja siitä tehtyjen valintojen perustelusta sekä myös tarkemmasta suunnitelmasta, minkä ajan päästä hoitotuloksia ja käytössä olevia hoidon osia tarkistetaan uudelleen minun toimestani ja missä tapauksissa potilaan on otettava jo aiemmin itse yhteyttä kuin suunnitelmassa ensisijaisesti sovittu. Palvelun laadun kehittämiseksi kerään niin lääkärin kuin psykoterapeutin vastaanottojen aikana potilailta jatkuvasti palautetta osana hoidollista toimintaa: Puhutaan siitä, miltä psykoterapia/asiointi lääkärikäynnillä ja tämän vaikutukset elämälle ovat tähän asti tuntuneet, sekä kokemuksista ja toiveista terapia- tai hoitosuhdetta kohtaan. Saatua palautetta hyödynnän aktiivisesti oman työni ja vuorovaikutustaitojeni kehittämisessä.
Ammatillisen osaamiseni ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi osallistun säännöllisesti psykoterapiatyön työnohjaukseen ja psykoterapian sekä psykiatrian alojen täydennyskoulutuksiin. Seuraan myös aktiivisesti alan tutkimusta ja päivitän työskentelymenetelmiäni uusimman tutkimustiedon ja mm työnohjauksissa saadun palautteen mukaisesti ja erityiskysymyksiä pohtiessani konsultoin aihe-/ongelmapiirin spesialisteja.
3.2 Potilaan asema ja oikeudet
Psykoterapiatyössä hoitoon pääsy perustuu huolelliseen alkuarviointiin, jossa kartoitetaan potilaan psykoterapian tarve, soveltuvuus minun edustamaan viitekehykseen ja motivaatio yhteisellä tutustumiskäynnillä. Kelan kuntoutuspsykoterapiaan hakeutuvilla tulee olla psykiatrin lausunto sekä Kelan myönteinen kuntoutuspäätös. Itsemaksavien potilaiden kohdalla arvioin terapian soveltuvuutta ja ajankohtaisuutta ensimmäisten vastaanottojen yhteydessä. Samaa koskee potilaita, jotka vasta harkitsevat kuntoutuspsykoterapiaa ja pohtivat heille sopivaa psykoterapiamuotoa. Mikäli arvioin, että jokin muu hoitomuoto kuin psykoterapia olisi potilaalle tarkoituksenmukaisempi, ohjaan hänet tarvittaessa muiden palveluiden piiriin. Potilas saattaa myös olla hyvin soveltuva psykoterapiaan sinänsä, mutta ei minun edustamaan psykoanalyyttiseen työskentelytapaan, jolloin ohjaan häntä parhaimman tietoni mukaisesti hänelle paremmin sopivan viitekehyksen suuntaan. Eri ihmisten tavat lähestyä mielessään olevia asioita, ovat yksilöllisesti hyvin erilaisia toisistaan ja tätä on kunnioitettava. Keskeisin on psykoterapian alkuvaiheissa, että yhteistyö psykoterapeutin kanssa tuntuu mahdollisimman luontevalta ja alustavaa luottamusta herättävältä. Sama koskee toimintaani lääkärinä – pidän ensisijaisen tärkeänä, että asiakkaan luottamus minuun on herännyt siinä vaiheessa kun aletaan puhumaan hoidon suunnittelusta ja hoitosuhteen jatkamisesta minuun.
Potilaan tiedonsaantioikeus toteutuu kattavalla informoinnilla heti hoitosuhteen alussa. Psykoterapeuttina käyn alussa läpi terapian käytännöt ja periaatteet, sekä kerron selkeästi terapian kustannuksista ja peruutuskäytännöistä. Sovitaan psykoterapian frekvenssista, jolla lähdetään työskentelemään. Yleensä sovitaan viikoittain toistuvista vakioajoista. Kirjoitan ylös, mitä olemme puhuneet yhdessä terapian tavoitteista, sellaisina kuin nämä terapiaprosessin alussa käydyssä keskustelussa hahmottuvat molemmille osapuolille. Keskustellaan potilaan tilanteesta riippuen myös siitä, millä tavalla tehdään tarvittaessa yhteistyötä muiden hoitotahojen kanssa. Potilas voi saada kirjallisen terapiasopimuksen, jossa nämä asiat on dokumentoitu. Potilaalla on oikeus tutustua omiin potilasasiakirjoihinsa ja saada niistä kopiot pyydettäessä. Psykoterapiaprosessien sisältö rakennetaan potilaan kanssa yhdessä sovittujen psykoterapian tavoitteiden pohjalta. Menetelmän soveltamisen tapa määrittyy hyvän kliinisen käytännön mukaisesti. Jokaisella psykoterapiatapaamisella potilaalle avataan mahdollisuuksia ilmaista psykoterapiaan liittyviä tarpeitaan ja antaa palautetta kokemustensa pohjalta. Potilastyytyväisyyspalaute toteutuu siten psykoterapiaprosessien sisällä koko psykoterapian ajan ja käsittelen palautteen viipymättä. Tarvittaviin, perusteltuihin korjaustoiminpiteisiin ryhdyn mahdollisimman pian. Palautetta hyödynnän sekä kysessä olevan hoitoprosessin sisällä että laajemmin toimintani kehittämisessä.
3.3 Toimitilat ja välineet
Vastaanotto toimii kahdella palvelupisteellä, Iso Roobertinkatu 10A4 ja 10A8. Molemmat tilat ovat pitkään toimineet psykoterapeuttien vastaanottotiloina, ja tiloissa jatkuu usean psykoterapeutin vastaanottotoiminta. Iso Roobertinkatu 10A4:ssa on lisäksi pidetty jo pitkään myös psykiatrien ja psykiatriaan erikoistuvien lääkäreiden vastaanottotoimintaa.
Jokaisella palvelupisteellä on 4 psykiatrin tai psykoterapeutin potilastyöhön soveltuvaa vastaanottohuonetta, eteinen, kylpyhuone, WC ja keittiö tavanomaisine varusteluineen.
Toimitilojen käytössä keskeistä on potilaan yksityisyyden suoja ja luottamuksellisen keskustelun mahdollistaminen. Vastaanottohuoneita käytetään siten, että ulkopuoliset eivät voi kuulla potilaskeskusteluja. Laadin ja käsittelen potilasasiakirjoja melkein ainoastaan sähköisesti – jos tulee hetkellistä tarvetta säilyttää dokumentteja paperisina sisällön purkua odottamaan, säilytän ne turvakaapissaani, johon ainoastaan minulla on avain, ja laitan papereiden kirjalliset yhteenvedot tai paperit sinänsä sähköiseen järjestelmään viimeistään 5 pv sisällä, jonka jälkeen tuhoan paperimerkinnät silpurilla. Poikkeuksena ovat psykoterapian työnohjausta varten laaditut merkinnät, joita säilytän turvakaapissa toisinaan koko psykoterapiaprosessin ajaksi, jonka päätyttyä viimeistään tuhoan ne silppurilla.
Potilas- ja henkilötietoja käsittelen vain hoitosuhteen, palvelun toteuttamisen ja lakisääteisten valvoitteiden edellyttämässä laajuudessa.
Toimitiloihin liittyvistä puutteista, huoltotarpeista tai turvallisuushavainnoista ilmoitetaan tilojen hallinnasta vastaavalle taholle tai kiinteistön ylläpidosta vastaavalle taholle käytännön tilanteen mukaisesti.
Toiminnassa ei ole käytössä lääkinnällisiä laitteita lukuun ottamatta verenpainemittari, jonka toimivuutta tarkistan säännöllisesti. Reseptit laadin Kannan reseptipalveluun liittymällä, Iso Roobertinkatu 10A8:lla Brightlife-järjestelmän ja Iso Roobertinkatu 10A4:lla Acute-potilastietojärjestelmän kautta. Tietoturvasta ja rekisterinpitäjän velvoitteiden toteutumisesta vastaan minä itse.
Etävastaanottoa voidaan käyttää tapauskohtaisesti, kun potilaan kokonaistilannearvio puoltaa etävastaanottoa. Etäasioinnissa huomioidaan potilaan yksityisyyden suoja, yhteyden luotettavuus ja se, että etäpalvelu soveltuu kyseiseen tilanteeseen.
Psykiatrisen vastaanottotoiminnan tavanomainen infektioriski liittyy lähinnä tavanomaisiin hengitystieinfektioihin ja kosketuspintojen kautta leviävien taudinaiheuttajien ehkäisyyn. Toimintaan ei lähtökohtaisesti liity erityistä hoitoon liittyvien infektioiden tai epidemioiden riskiä.
Tartuntoja ehkäistään hyvällä käsihygienialla, vastaanottotilojen siisteydellä, sairaana vastaanotolle tulemisen välttämisellä ja tarvittaessa etävastaanoton käyttämisellä. Käsihuuhdetta pidetään saatavilla vastaanottotiloissa.
Vastaanottotilan puhtaudesta huolehditaan säännöllisellä siivouksella tilojen käytäntöjen mukaisesti. Psykiatrisessa keskusteluvastaanotossa ei lähtökohtaisesti synny tartuntavaarallista jätettä tai muuta terveydenhuollon erityisjätettä.
Infektioiden torjuntaa koskevissa kysymyksissä seuraan viranomaisohjeita ja tarvittaessa konsultoin terveydenhuollon asiantuntijatahoa.
3.4 Lääkitys
Lääkehoitosuunnitelma on laadittu 30.08.2026 tämän omavalvontasuunnitelman yhteydessä. Lääkehoitosuunnitelman laatimisesta, päivittämisestä, asianmukaisuudesta, toteutumisesta ja seurannasta vastaan minä Iso Roobertinkatu 10A8 palvelupisteen osalta. Iso Roobertinkadulla 10A4 on tämän lisäksi myös koko Plusterveyden Oy palvelukokonaisuudelle laadittu suunnitelma voimassa.
Vastaanotollani ei anneta lääkkeitä eikä säilytetä lääkkeitä. Vastaanotolla ei ole rajattua lääkevarastoa.
Psykiatriaan erikoistuvan lääkärin vastaanotolta voin laatia reseptejä osana psykiatrista hoitoa. Lääkemääräyksiä laadin psykiatriseen lääkehoitoon tai poikkeustapauksessa sellaiseen hyvin tunnettuun ja perusterveydenhuollossa rutiininomaisesti käytössä olevaan muuhun lääkkeeseen, jonka määrääminen on tilanteessa perusteltua.
Lääkehoidon turvallisuus perustuu minun lääketieteellisen osaamiseni ylläpitämiseen säännöllisellä kouluttautumisella ja huolellisella työskentelyllä. Ennen lääkkeen määräämistä selvitän potilaan kokonaislääkityksen potilasta haastattelemalla ja Kannan reseptipalvelun kautta. Lisäksi arvioin potilaan somaattista terveydentilaa, siihen liittyvät riskit sekä potilaan psyykkiistä ja kognitiivista toimintakykyä osana lääkärin tutkimusta.
Tarkistan lääkeinteraktiot Terveysportin tietokannasta ennen lääkkeen määräämistä. Ohjeistan potilasta tunnistamaan lääkehoidon mahdollisia sivu- ja haittavaikutuksia ja hakeutumaan tarvittaessa uudelleen arvioon. Vastaanotolta määrättävä lääkehoito noudattaa suomalaisia hoitosuosituksia, hoitokäytäntöjä ja Duodecimin Vältä viisaasti -suosituksia. En määrää opioideja vastaanotolta. Koska lääkkeitä ei säilytetä vastaanotolla, lääkevarkauksiin liittyvää erityistä varautumista ei tarvita.
3.5 Potilaiden kohtelu ja palaute
Toimintani perustana on potilaan ihmisarvon ja yksilöllisyyden ehdoton kunnioittaminen. Kohtaan jokaista potilasta yhdenvertaisesti ja hänen itsemääräämisoikeuttaan kunnioittaen. Epäasiallista kohtelua ehkäisen ylläpitämällä korkeaa ammattietiikkaa ja noudattamalla terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain säännöksiä. Työnohjaus toimii tärkeänä välineenä oman toiminnan reflektoinnissa ja ammatillisuuden kehittämisessä.
Mahdollisiin epäkohtiin tai tyytymättömyyteen reagoin välittömästi keskustelemalla asiasta potilaan kanssa ja etsimällä ratkaisuja tilanteen korjaamiseksi.
En käytä psykiatrisessa yksityisvastaanotossa itsemääräämisoikeuden rajoitustoimenpiteitä. Jos potilaan tilanne edellyttää kiireellistä, tahdosta riippumatonta tai muutoin laajempaa hoidon arviota, ohjaan potilasta asianmukaiseen julkisen terveydenhuollon palveluun.
3.6 Muistutusten käsittely
Muistutukset ovat tärkeä osa palvelun laadun kehittämistä ja potilaan oikeusturvan toteutumista. Muistutuksen voi tehdä vapaamuotoisesti kirjallisena joko sähköpostitse tai postitse.
Käsittelen jokaista muistutusta viipymättä, viimeistään kahden viikon kuluessa sen saapumisesta. Muistutuksen käsittelyssä noudatan seuraavia periaatteita: Muistutuksen vastaanottamisesta ilmoitetaan asiakkaalle välittömästi, asia selvitetään perusteellisesti ja puolueettomasti, tarvittaessa konsultoin alan kollegoita tai juridista asiantuntijaa ja annan potilaalle selkeän, perustellun kirjallisen vastineen.
Vastineessa otan kantaa muistutuksessa esitettyihin asioihin ja esitän konkreettiset toimenpiteet, joilla vastaavat tilanteet pyritään jatkossa ehkäisemään. Dokumentoin muistutukset ja niihin annetut vastineet ja säilytän ne erillään potilasasiakirjoista. Hyödynnän muistutusten sisältöä toiminnan kehittämisessä ja laadunhallinnassa.
Muistutuksen tekeminen ei rajoita potilaan oikeutta kannella asiastaan valvoville viranomaisille. Tarvittaessa ohjaan potilaan ottamaan yhteyttä viranomaiseen, joka voi avustaa muistutuksen tai kantelun tekemisessä.
4. RISKIENHALLINTA
4.1 Riskienhallinnan järjestelmä
Toteutan riskien arviointia systemaattisesti ja ennakoivasti osana jokapäiväistä toimintani. Keskeisimmät tunnistetut riskit liittyvät tietoturvaan, asiakasturvallisuuteen, työturvallisuuteen sekä palvelun jatkuvuuteen.
Nimimoi tietoturvariskit käyttämällä vain tietoturvallisia järjestelmiä ja noudattamalla huolellista tietosuojakäytäntöä. Brightlife Flow potilastietojärjestelmään rekisteröidytään vahvalla tunnistautumisella ja kirjaudutaan kaksivaiheisella tunnistautumisella. Asiakas- ja laskutustiedot on tallennettu asianmukaisesti Valvira A1 lisensoituun Brightlife Flow järjestelmään ja potilasasiakirjamerkinnät kirjataan suoraan Kantaan Brightlifen Flow'n käyttämän Atostek ERA -rajapinnan kautta. Etävastaanottoihin käytetään Brightlife Flow järjestelmää, joka on terveydenhuoltoon hyväksytty. Myös Iso Roobertinkatu 10A4:llä käytössä oleva Acute-potilastietojärjestelmä täyttää korkeat tietoturvallisuusstandardit.
Potilasturvallisuuden varmistamiseksi teen huolellisen alkuarvioinnin jokaisen potilaan kohdalla, jossa arvioin mitä tukea potilas tarvitsee nyt tai mahdollisesti jatkossa psykoterapian tai lääkärin antaman tuen lisäksi. Ohjaan akuutissa kriisissä olevat tai välitöntä psykiatrista hoitoa tarvitsevat tarkoituksenmukaisempien palveluiden piiriin.
Työturvallisuuden näkökulmasta vastaanottotilat on suunniteltu turvalliseksi ja uhkaaviin tilanteisiin on varauduttu ennalta laaditulla toimintasuunnitelmalla. Oman jaksamisen ja työturvallisuuden tukena toimii säännöllinen työnohjaus.
Havaitut riskit ja läheltä piti -tilanteet dokumentoidaan, analysoidaan ja käsitellään välittömästi. Kehitän riskienhallintaa jatkuvasti saadun kokemuksen ja palautteen perusteella. Toteutan tarvittavat korjaavat toimenpiteet viipymättä, ja seuraan niiden vaikuttavuutta systemaattisesti.
4.2 Vaaratapahtumien ja epäkohtien dokumentointi
Dokumentoin kaikki havaitut vaaratapahtumat, epäkohdat ja läheltä piti -tilanteet. Dokumentoinnissa noudatan seuraavia periaatteita: Teen kirjauksen välittömästi tapahtuman tai havainnon jälkeen, kirjauksessa kuvaan tapahtuman kulkua, siihen johtaneet tekijät ja välittömät toimenpiteet, tapahtumasta teen juurisyyanalyysin vastaavien tilanteiden ehkäisemiseksi ja kirjaan korjaavat toimenpiteet ja seuraan niiden toteutumista systemaattisesti.
Palveluiden laatua ja turvallisuutta seuraan potilaspalautteen, muistutusten, kantelujen, poikkeamien, vaaratapahtumien, tietoturva- ja tietosuojahavaintojen, hoitoon ohjauksen onnistumisen, lääkehoidon turvallisuuden sekä omavalvontasuunnitelman toteutumisen avulla.
Erityistä huomiota kiinnitän tietoturvapoikkeamien dokumentointiin ja käsittelyyn. Mahdollisista tietoturvaloukkauksista ilmoitan viipymättä asianosaisille sekä tarvittaessa valvoville viranomaisille tietosuoja-asetuksen mukaisesti.
Viranomaisten tarkastuksissa tai päätöksissä havaitut epäkohdat ja niiden korjaamiseksi annetut määräykset dokumentoidaan ja korjaavat toimenpiteet toteutetaan annetussa määräajassa. Korjaavien toimenpiteiden vaikuttavuutta arvioidaan säännöllisesti.
Dokumentointi toimii myös oppimisen välineenä. Kerättyä tietoa hyödynnän toiminnan kehittämisessä ja henkilökohtaisessa ammatillisessa kehittymisessä. Vuosittain teen yhteenvedon havaituista tapahtumista ja arvioin riskienhallinnan toimivuutta kokonaisuutena.
5. TIETOTURVA JA TIETOSUOJA
5.1 Asiakastietojen käsittely
Toimin itse tietosuojavastaavana ja vastaan henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuudesta.
Potilastietojärjestelmänä käytän Iso Roobertinkatu 10A8 palvelupisteellä Brightlife Flow:ta, johon kirjaudun vahvalla kaksivaiheisella tunnistautumisella. Kaikki potilasasiakirjamerkinnät kirjataan suoraan Kanta-palveluun Brightlife Flow'n käyttämän Atostek ERA -rajapinnan kautta. Brightlife Flow järjestelmä kuuluu A1 luokkaan ja Atostek ERA A3 luokkaan. Tietojärjestelmäkohtaiset tarkemmat kuvaukset ovat luettavissa yrityksen Tietoturvasuunnitelmasta. Iso Roobertinkatu 10A4:lla käytetään Acute potilastietojärjestelmää ja Plusterveys Oy on laatinut tietoturvallisuussuunnitelmani lisäksi laajempaa kokonaistoimintansa tietoturvasuunnitelmaa. Työnohjauksia koskevat muistiinpanoni ovat turvakaapissa, jonka avain on ainostaan minulla. Niitä muistiinpanoja tuhotan viimeistään ko potilaan psykoterapian päätyttyä.
5.2 Potilastietojen käsittely
Potilasasiakirjojen käsittelyssä ja säilytyksessä noudatan sosiaali- ja terveysministeriön asetusta potilasasiakirjoista sekä muuta ajantasaista lainsäädäntöä. Potilastietojen käsittely tapahtuu Kanta-palveluissa, jonne tiedot tallentuvat Brightlife Flow -järjestelmästä Atostek ERA -rajapinnan / Acute järjestelmän kautta.
Järjestelmään kirjaan vain hoidon kannalta välttämättömät tiedot. Teen kirjaukset viiveettä ja huolellisesti, varmistaen tietojen asianmukaisuus ja virheettömyys. Potilasasiakirjamerkinnät pidän selkeinä ja ymmärrettävinä, jotta niistä käy ilmi potilaan voinnin muutokset ja hoitoratkaisujen perusteet.
Tietoturvallisuuden poikkeamatilanteissa toimin tietoturvasuunnitelman mukaisesti.
5.3 Etävastaanoton tietoturva
Etävastaanotot toteutetaan Brightlife Flow -järjestelmän kautta, joka täyttää terveydenhuollon etäpalveluille asetetut tietoturvavaatimukset. Etävastaanottoon käytetään järjestelmän sisäänrakennettua videoyhteyttä, joka perustuu suojattuun WebRTC-teknologiaan. Acute- potilasjärjestelmällä on myös korkeat tietourvallisuusstandardit täyttävä etävastaanottoyhteysmahdollisuus.
Potilas on Brightlife Flow tai Acute järjestelmään rekisteröityessään tehnyt vahvan tunnistautumisen, jonka kautta asiakkaan henkilöllisyys voidaan varmentaa. Mikäli potilas on jättänyt vahvan tunnistautumisen tekemättä, niin silloin henkilöllisyys varmistetaan ajokortin, passin tai henkilökortin avulla kameran kautta. Etävastaanoton aikana varmistan, että ympäristö on rauhallinen ja yksityisyyden suoja toteutuu molemmissa päissä.
Etävastaanoton häiriötilanteita varten on laadittu varajärjestelmä. Jos videoyhteys katkeaa, otan asiakkaaseen yhteyttä puhelimitse jatkotoimenpiteiden sopimiseksi. Vakavissa häiriötilanteissa siirrytään lähivastaanotolle tai sovitaan uusi vastaanottoaika.
6. TOIMITILAT JA TURVALLISUUS
6.1 Toimitilat
Vastaanottotilat sijaitsevat osoitteessa Iso Roobertinkatu 10A4 ja 10A8. Tiloja on suunniteltu psykoterapiatyöhön soveltuviksi huomioiden erityisesti äänieristys ja yksityisyyden suoja. Tiloja on sisustettu rauhalliseksi ja viihtyisäksi terapiatyöskentelyä varten. Rakennuksessa on hissi. Wc-tilat sijaitsevat samoissa huoneistoissa.
Kummankin palvelupisteen huoneistosta ja huoneestani on selkeä poistumistie. Tilat siivotaan säännöllisesti, ja siivouksessa huomioidaan erityisesti hygienian ja tartuntatautien ehkäisyn vaatimukset.
6.2 Turvallisuus
Vastaanottotilojen turvallisuudesta on huolehdittu asianmukaisilla järjestelyillä. Tilat on varustettu palovaroittimilla ja alkusammutusvälineillä. Tilat ovat pienet ja poistumistiet ovat yksinkertaiset ja selkeät. Työturvallisuuden varmistamiseksi vastaanottotilan kalustus on järjestetty niin, että minulla on esteetön pääsy poistumistielle.
7. VALMIUS- JA JATKUVUUDENHALLINTA
Toimin itse vastuuhenkilönä ja vastaan palvelun jatkuvuuden hallinnasta. Äkillisen sairastumisen tai muun poissaolon varalta potilaille ilmoitetaan tilanteesta mahdollisimman pian tekstiviestillä tai soittamalla. Pidemmissä poissaoloissa, kuten suunnitelluissa lomajaksoissa, informoin potilaita hyvissä ajoin etukäteen.
Pitkäaikaisen esteen sattuessa (esim. vakava sairastuminen) potilaat ohjataan tarvittaessa kollegoiden vastaanotolle. Tätä varten olen luonut verkoston paikallisten psykoterapeuttien kanssa. Iso Roobertinkatu 10A4 potilaat voivat myös kääntyä Plusterveyden sihteeripalvelujen puoleen saadakseen apua korvaavan työntekijän järjestämiseksi. Mahdollisesta siirrosta ja jatkohoidosta sovitaan aina potilaan kanssa.
Tietojärjestelmien häiriötilanteissa noudatan järjestelmätoimittajien ohjeita.
