Olen koulutukseltani psykologi, varhaisen vuorovaikutuksen kouluttajapsykoterapeutti ja EMDR-terapeutti. Vastaanotolle voi ohjautua mm. raskauteen, synnytykseen tai vauva- ja pikkulapsiaikaan liittyvien erilaisten huolien ja ongelmien vuoksi tai lyhytpsykoterapiaan / EMDR-terapiaan.
Psykoterapeutisk orientering
Varhaisen vuorovaikutuksen
Kela-behörighet
Kelan kuntoutuspsykoterapia
Ytterligare utbilgningar
Kiintymyssuhteen tukeminen
Kriisit ja traumat
EMDR
Hurdan är jag som terapeut
Terapeuttina olen aktiivinen ja arvostan hyvän yhteistyösuhteen rakentumista työskentelyn alusta lähtien. Terapeuttisessa työskentelyssä edetään kuitenkin rauhallisesti ja yhdessä asioita ja niiden merkityksiä pohtien. Lähtökohtana on jokaisen asiakkaan oma, erityinen kokemus maailmasta ja omista lähisuhteistaan, joiden ymmärtämistä tavoittelemme yhdessä. Ajattelen, että vanhemmaksi tuleminen ja vanhemmuus on tärkeää kohdata yksilöllisesti ja määrittelemättä, siten että jokaisen oma tarina tulee kuulluksi ja ymmärretyksi. Vauvat ja pienet lapset ovat työskentelyssä suunnitellusti mukana ja siten pääsemme yhdessä havainnoimaan asioita niiden tapahtuessa, nykyhetkessä.
Vad gör man i mina sessioner
Vuorovaikutuspsykoterapia suunnitellaan aina yksilöllisesti jokaiselle perheelle sopivaksi ja työskentelyyn tuodaan mukaan tarpeenmukaisesti erilaisten menetelmien tukea, esimerkiksi kognitiivisesta psykoterapiasta, mentalisaatiopohjaisesta työskentelystä, EMDR-terapiasta tai sensomotorisesta psykoterapiasta. Psykoterapiassa työskennellään sekä keskustellen ja pohtien että vauvaperheen arkisissa vuorovaikutustilanteissa.
Tavallisesti raskaudenaikainen vuorovaikutuspsykoterapia toteutuu viikoittaisina tapaamisina (yleensä 60min/käynti). Vauvan synnyttyä tapaamisia jatketaan kotihoitokäynteinä tai vastaanotolla (yleensä 90min/käynti). Tavallisesti intensiiviseen työskentelyyn osallistuu vauva ja äiti. Toinen vanhempi ja mahdollisesti perheen isommat lapset ovat hoidossa mukana perheen kanssa sovittavalla tavalla.
EMDR-terapiassa rakennamme arviokäyntien jälkeen hoitosuunnitelman, jonka mukaisesti työskentelemme EMDR-menetelmän keinoin häiritsevien kokemusten ja muistojen kanssa.
Jag erbjuder hjälp för
Masennukseen/ahdistukseenIhmissuhdeongelmiinVanhemmuuden haasteisiinHuonoon itsetuntoonSosiaalisten tilanteiden pelkoonPaniikkikohtauksiinPakko-oireisiinRikoksen uhriksi joutumisen, äkillisen menetyksen tai muun traumaattisen kokemuksen käsittelyynVaikeaan elämäntilanteeseenHenkilökohtaiseen kasvuun ja kehitykseenSukupuoli- tai seksuaali-identiteetin kysymyksiin
Specialiseringsgrupper
Raskaus & synnytys
Min professionella bakgrund och kunnande
Olen valmistunut psykologiksi vuonna 2004, erikoistunut perheneuvolapsykologiksi vuonna 2008 ja alle kouluikäisten lasten kliiniseksi psykologiksi vuonna 2012. Varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapeutiksi olen valmistunut 2017 ja kouluttajapsykoterapeutiksi 2024. EMDR-terapeutiksi (tasot 1 ja 2) olen valmistunut vuonna 2025 ja sensomotorisen psykoterapian tason 1 pätevyyden olen hankkinut vuonna 2024-25.
Psykologin työurani olen tehnyt lasten ja perheiden psykologina perusterveydenhuollossa, perheneuvoloissa ja lastenpsykiatrialla. Terapeuttinen työskentely raskaana olevien ja vauvaperheiden kanssa on ollut 15 vuoden ajan erityinen kiinnostuksen kohteeni. Lisäksi olen hankkinut erityisosaamista kriisi- ja traumapsykologiasta, kognitiivisen psykoterapian menetelmistä sekä mindfulness-tekniikoista ja mentalisaatioperustaisesta työskentelystä.
Katso lisätietoja www.alkupiste.fi
Mina patientgrupper
Työskentelen vuorovaikutuspsykoterapiassa vauvaa toivovien tai odottavien ja 0-4 vuotiaan lapsen perheiden kanssa.
EMDR-terapiaan voivat hakeutua nuoret ja aikuiset, kun halutaan työskennellä vaikeiden kokemusten kanssa, jotka tulevat esiin nykyhetkessä häiritsevinä muistoina.
Raskaudenaikana psykoterapiaan voi hakeutua odottavan äidin mielialapulmien, ahdistuksen ja pelkojen vuoksi. Raskauden etenemiseen voi myös liittyä huolia, jotka kuormittavat odottavaa perhettä, tuleva synnytys saattaa pelottaa tai aiemmat traumaattiset elämäntapahtumat nousevat mieleen.
Vauva- ja pikkulapsivaiheessa vuorovaikutuspsykoterapiaan voi hakeutua esim. silloin, kun taustalla on vaikea synnytyskokemus, äiti kärsii synnytyksen jälkeisestä masennuksesta tai ahdistuksesta. Hoitoon hakeutuminen voi myös liittyä vauvaan: vauva voi olla esim. keskonen, vammainen tai somaattisesti sairas. Vauva saattaa myös olla erityisen itkuinen tai hänellä voi olla uni- tai syömispulmia.