Uskon siihen, että psykoterapia voi auttaa. Voima on siinä, että psykoterapeutti on läsnä ja kuulee kaikkein vaikeimmatkin kohdat tarinassa. Yhdessä tarinan kaikki käänteet on yleensä helpompi kestää.

Haluan itse olla ennen kaikkea kuulolla, kuunnellen ja eläytyen. Olla mukana lähestymässä sitä, mistä ei voi vielä puhua. Työotteeni onkin ennen kaikkea rauhallinen, tilaa antava.

Mitä kuuluu? Usein on helpompi täyttää päivänsä kaikenlaisella tekemisellä kuin pysähtyä kuuntelemaan vastausta. Mieleen saattaisi pujahtaa kaikenlaisia muistoja ja painavia asioita.
Joskus joutuu pysähtymään, vaikkei haluaisikaan. Ahdistaa ja painaa liikaa, vaikkei oikein ymmärtäisikään syytä siihen. Onnekas saattaa silloin ajatella, että nyt tarvitsen toisen ihmisen tukea ja apua. Muistoja, lasteja ja surua on yksinkertaisesti liikaa kannettavaksi.
On mahdollista hengittää kevyemmin ja voida paremmin. Ensin pitäisi vaan jaksaa ja uskaltaa nähdä, mistä oikein tulee.
Kun tarinansa kertoo kerta toisensa jälkeen, se alkaa muotoutua selväksi kertomukseksi, jonka voi ymmärtää. Tarina saattaa vihastuttaa, itkettääkin. Mutta kun sen kanssa tulee tutuksi, alkaa enemmän ymmärtää itseään, arkeaan ja juhlaansa.