Olen kiinnostunut ihmisestä kaikkine valoineen varjoineen ja tutkivaan ihmettelyyn kutsuva. Koen tärkeäksi, että olen avoin kuulemaan ja näkemään mitä tahansa toinen on valmis vihdoin kertomaan ja näyttämää. Kiinnostuneena, välittäen, sallien, rohkaisten. Tarkoitus on löytää myös tie eteenpäin. Kannustaen, osallistaen, sinnikkäästi, joskus lämpimästi haastaen. Tiukoissa paikoissa koen kannattelevani luottamusta kykyyn ratkaista ongelmia, jokaisen mahdollisuutta muuttumiseen ja toivoa. Vahvuuksiani ovat halu löytää kutakin ihmistä ongelmissaan ja tavoitteissaan tukevat lähestymistavat ja sitoutuneisuus tämän yhteisen matkan kulkemiseen. Kehittyminen ja kyky joustavuuteen ovat minulle tärkeitä, mikä näkyy kiinnostuksena kognitiivisen psykoterapian eri viitekehyksiin ja työtapoihin (mm. skeematerapia, mielikuvatyöskentely). Palautetta olen saanut mm. oivallusten herättelystä, vakaudesta, leikillisyydestä. Yhteistyösuhteessa koen vahvuudekseni oman psykoterapeuttina toimimisen tarkastelun.

Aluksi hahmotamme mihin ongelmiin keskitymme ja millaista muutosta psykoterapia voi niihin tuoda. Näiden avulla voimme jatkossa arvioida ja tarkentaa työskentelyä. Psykoterapiassa tunnistamme ja sanoitamme ajatuksia (mm. uskomukset, muisti- ja mielikuvat), tunteita, kehollisia tuntemuksia, selviytymiskeinoja ja sitä miten eri tilanteissa toimii tai tekisi mieli toimia. Näiden tutkiminen usein alkaa arjen ongelmallisesta tilanteesta, toisinaan jostain varhaisemmin koetusta. Keskustelun lisäksi asioita havainnollistetaan näkyviksi (mm. kirjaaminen fläpille, itsearviointilomakkeet) ja tehdään tuntuviksi sovituin kokemuksellisin työtavoin (mm. altistus, valokuvat, musiikki, tuolitekniikat, mielikuva-, tietoisuustaito- ja rooliharjoitukset). Voimme myös sopia millä tavoin voit edesauttaa psykoterapian nivoutumista arkiseen elämään (mm. itsehavainnointi, käyttäytymiskokeilut). Yhteistyösuhteen laatu on psykoterapian kivijalka, joten palaute ja terapiasuhteen tutkiminen on osa työskentelyä.