Mielen asioista puhuminen on arkipäiväistynyt. Kun ministeri Lindström maaliskuussa jäi sairauslomalle eduskunnasta, siitä kerrottiin myös julkisuudessa. Korkean verenpaineen lisäksi uutisissa tulivat esille sairausloman syistä myös liian suuri työtaakka, ja ettei ministeri ollut ”saanut nukutuksi, eikä ehdi syödä mitään”. Ministeri itse kertoi julkisuudessa myöhemmin, että koki riittämättömyyden tunnetta työssään, kun ei ehtinyt perehtyä hoitamiinsa asioihin niin hyvin kuin olisi halunnut.

Ottamatta kantaa siihen, miten paljon kullakin työtä ja tekemistä riittää, niin tunne riittämättömyydestä on monelle tuttu. Pitäisi tehdä enemmän ja paremmin, asioihin ei ehdi paneutua tarpeeksi ja hoitamattomien asioiden pino kasvaa. Yksi tyypillinen kokemus on, että jokin asia pitäisi olla jo hoidettu, tai vähintäänkin sitä pitäisi juuri nyt olla tekemässä, vaikka tekeekin sillä hetkellä jotain muuta. Tästä kokemuksesta seuraa vaikeus keskittyä käsillä olevaan asiaan tai vaikkapa kyvyttömyys nauttia luonnon tarjoamasta kauneudesta kävelymatkalla. Lisäksi saattaa harmitella jälkikäteen sitä, mitä ei eilen saanut tehdyksi.

Nämä ikävät tuntemukset eivät auta meitä suoriutumaan yhtään paremmin vaikka luulemme, että se on niiden tarkoitus. Päinvastoin, usein mieliala laskee, olemme tyytymättömiä itseemme ja jopa lannistumme.

Tavoitteellisuus

Mikä sitten auttaisi riittämättömyyden tuntemuksiin? Tavoitteet. Tämä saattaa olla yllättävä vastaus. Odotit ehkä, että nyt tarjoillaan ratkaisuksi mietiskelyä, mindfulnessia tai joogaa. Totta on, että ne kyllä auttavat pysäyttämään häiritsevät negatiiviset ajatuskehät ja rentouttavat mieltä, mutta useimmat meistä eivät niitä kuitenkaan käytännössä harjoita. Tavoitteita sen sijaan voimme kaikki asettaa, helposti ja nopeasti, joka päivä.

Kokeilepa asettaa päivän tehtävissä vaikka kolme tavoitetta, kirjoita ne ylös ja merkitse ne tehdyiksi, niin koet varmasti onnistumisen iloa.

Tavoitteiden taika on siinä, että niiden saavuttaminen aiheuttaa mielihyvää ja tyytyväisyyttä itseen. Tämä on vastalääkettä riittämättömyyden tunteelle. Kokeilepa asettaa päivän tehtävissä vaikka kolme tavoitetta, kirjoita ne ylös ja merkitse ne tehdyiksi, niin koet varmasti onnistumisen iloa. Tätä kannattaa pysähtyä fiilistelemään muutamaksi hetkeksi ja onnitella itseään.

Itse asiassa pelkkä tavoitteiden määrittely on hyödyllistä. Jos sinun pitäisi esimerkiksi edistää projektia X, niin tavoitetta asettaessasi mietit konkreettisesti, mitä aiot juuri tänään tehdä  projektin eteen. Tee määrittely niin yksityiskohtaisesti kuin etukäteen on mahdollista, esimerkiksi ”laadin ehdotuksen tähän asiaan ja lähetän sen sähköpostilla näille henkilöille”. Tavoitteiden asettamisessa on hyvä pyrkiä realistisuuteen ja katsoa kalenterista, kuinka paljon aikaa niiden tekemiseen todellisuudessa on käytettävissä. Jos aikaa jää, voi aina tehdä myös enemmän, mutta pyri pitämään kiinni ainakin niistä tavoitteista, jotka päivälle suunnittelit.

Myötätuntoa itselle

Entä sitten, jos tavoitteet eivät toteudu? Sitä tapahtuu koko ajan, meille kaikille. Joskus saatamme tehdä eri asioita kun suunnittelimme, koska aina ei voi etukäteen ennustaa, mikä on se akuutein asia. Silloin voit ainakin kirjoittaa ylös ne asiat, jotka teit. Tavoitteissa epäonnistuminen on kuitenkin se olennainen kohta. Kun jokin ei onnistu, et kaipaa keneltäkään kritiikkiä, vaan lempeitä ja ystävällisiä sanoja. Myös itseään kohtaan on tärkeää olla myötätuntoinen. Mieti vaikka etukäteen, minkä ystävällisen, hyväksyvän ja lempeän lauseen sanot itsellesi, jos kaikki ei mene suunnitelmien mukaan. Voit harjoitella tätä kuvittelemalla, mitä sanoisit ystävällesi, joka on jostain turhautunut tai harmissaan.

Olemalla tietoisesti myötätuntoinen itselleen tavoitteissa epäonnistumista ei enää tarvitse pelätä.

Myötätuntoa pidetään kiireisessä ja kilpailukeskeisessä nyky-yhteiskunnassa usein heikkoutena. Se on kuitenkin todella tehokas keino säädellä omia tunteita. Myötätunnon avulla voi parantaa kykyä  saada aikaan niitä asioita, joita haluaa edistää. Olemalla tietoisesti myötätuntoinen itselleen tavoitteissa epäonnistumista ei enää tarvitse pelätä. Itsemyötätuntoa on tutkittu ja sen on todettu myös lisäävän itseluottamusta ja parantavan sekä fyysistä että psyykkistä terveyttä. Otetaan siis itsemyötätunto mahdollisimman monipuolisesti käyttöön.

Toivotan tavoitteellisempaa ja myötätuntoisempaa päivää sinulle!

Kirjoittaja on Helsingissä asuva psykoterapian erikoispsykologi ja psykoterapeutti. Hän on tällä hetkellä opintovapaalla työstään psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa ja opiskelee mm. psykoterapiakouluttajaksi, henkiseksi valmentajaksi ja lisäksi työstää väitöskirjaa. Kouluttaminen, valmennus ja yksityisvastaanotto terapia- ja valmennusasiakkaille kuuluvat tämänhetkisiin työkuvioihin.

Kirjoittaja on tällä hetkellä innostunut positiivisesta psykologiasta, valmennuksellisten elementtien tuomisesta eri konteksteihin, kehon ja mielen teemojen yhdistämisestä sekä kirjoittamisesta. Harrastuksiin kuuluvat jooga ja muu liikunta, sekä erilaiset kulttuuriharrastukset.

Katso myös Mielessä -blogi: http://www.satupihlaja.com/blogi/

Satu Pihlaja

Psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti, satupihlaja.com

Lue myös

Psykologinen tutkimus voi olla tuloksellinen terapeuttinen työkalu

”Psykoterapeutti ja psykologista tutkimusta tekevä psykologi eivät voi olla sama henkilö.” Näin minulle opetettiin Pariisin yliopistossa 90-luvulla, opiskellessani psykologian maisteriksi. Kerrottiin, että siitä voisi olla jopa psykoterapiasuhteelle tai asiakkaalle...

Psykoterapiaa etänä?

Etäterapia on psykoterapiaa etähoitona. Etäterapiaa toteutetaan skypen kaltaisten, mutta suojattujen ohjelmien välityksellä reaaliaikaisesti tai digitaalisena ajasta riippumattomana itsehoito-ohjelmana, jossa ammattilainen auttaa etenemistä valmentajan tavoin....

Share This