Kuka pitäisi psykoterapeuttien puolta?

Ammatinharjoittajien verkosto terapeutin ja asiakkaan tukena

Ajatuksia psykoterapian tulevaisuudesta, osa 2


Kirjoitus on osa sarjaa, jossa pohditaan psykoterapian tulevaisuutta ja uusia ratkaisuja, joilla parannetaan psykoterapian saatavuutta ja asemaa terveydenhuollossa.

Psykoterapiaa tarvitsevia on tällä hetkellä huomattavasti enemmän kuin niitä, jotka sitä saavat. Terapian aseman parantaminen voisi olla yksi kauaskantoisimmista mielenterveyden sote-uudistuksista. Jos emme nosta asiaa esille, on kuitenkin vaarana, että psykoterapian uudistukset toteutetaan harkitsemattomasti muiden päätösten vanavedessä. Ajattelemattomat linjaukset voivat pahimmillaan vesittää psykoterapian paremman saatavuuden ja autioittaa pienet paikkakunnat psykoterapiapalveluista.

Kuka edustaa psykoterapeutteja?

Olemme apua tarvitsevien lisäksi huolissamme ammatinharjoittaja-psykoterapeuttien sekä pienten yritysten asemasta uudistuksissa. Julkinen terveydenhuolto vaikuttaa olevan hämmennyksen vallassa ja ammatinharjoittajina toimivat terapeutit pelkäävät toimeentulonsa puolesta. Kukaan ei tunnu tietävän mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Lakkautetaanko Kela-terapia?

Ilmassa on ollut pelkoa siitä, että Kelan kuntoutuspsykoterapia lakkautettaisiin ja psykoterapeutit ovat voimakkaasti vastustaneet tällaista ajatusta. Kela-terapia on monelle psykoterapeutille keskeinen toimeentulon lähde. Tällä hetkellä näyttäisi kuitenkin siltä, että Kelan tukemaa psykoterapiaa ei olla lakkauttamassa.

Pitkiä kuntouttavia psykoterapioita on jatkossakin oltava saatavilla niille, joille lyhyempi hoito ei ole riittävää.

Kun 55% Kelan psykoterapian rahoituksesta tulee palkansaajien, yrittäjien ja edunsaajien vakuutusmaksuista, on luontevaa, että ainakin tämä osuus säilyy työkyvyn kuntoutukseen kohdennettuna. Pitkiä kuntouttavia psykoterapioita on jatkossakin oltava saatavilla niille, joille lyhyempi hoito ei ole riittävää. Jatkaminen on myös Kelan tehtävän – kansakunnan eläkkeiden kartuttamisen – kannalta järkevää. Mielenterveysongelmien aiheuttamat poissaolot ja työelämästä syrjäytymiset ovat raskas taloudellinen taakka.

Puolustava asemasota vai rikkinäisen uudistaminen?

Vaikka Kelan kuntoutuksella on rooli jatkossakin, on asiakkaiden kannalta ehdotonta, että  järjestelmää uudistetaan. Tämä on lopulta myös psykoterapian ammattilaisten etu. Muuttumattomana nykyjärjestelmä jättäisi psykoterapian marginaalisen kuntoutusmuodon asemaan, jossa “todellinen hoito” valittaisiin muista vaihtoehdoista. Järjestelmä myös viivästyttää hoidon aloitusta, kun siinä edellytetään kolmen kuukauden usein keinotekoista hoitojaksoa. Tässä ajassa ihmisen tila voi heiketä merkittävästi ja ongelmat ehtivät juurtua vaikeahoitoisemmiksi.

Mikä olisikaan peruste psykoterapian eväämiseen sitä tarvitsevalta, kun emme evää suositeltuja hoitomuotoja diabetesta tai syöpääkään sairastavilta?

Psykoterapia ei nimittäin ole vain Kelan tukemaa työkyvyn kuntoutusta. Se on tehokkaaksi todettu hoitomuoto, jota olisi tarjottava suositusten mukaisesti jo vaikeuksien alkuvaiheessa.

Vain nostamalla psykoterapia ja siihen perustuvat psykologiset hoitomuodot vähintään yhtä vahvaan rooliin kuin lääkehoito sekä masennuksen että ahdistuksen hoidossa, voidaan psykoterapialle saavuttaa se asema ja arvostus, joka sille tutkimusnäytön mukaisesti kuuluu.

Mikä olisikaan peruste psykoterapian eväämiseen sitä tarvitsevalta, kun emme evää suositeltuja hoitomuotoja diabetesta tai syöpääkään sairastavilta?

Vievätkö uudistukset psykoterapeutin työt?

Psykoterapian saatavuutta lisäämällä psykoterapeutin työt eivät vähene. Englannissa psykoterapian saatavuuden parantamiseksi käynnistetty järjestelmä on tuonut mukanaan tarpeen kouluttaa merkittävän määrän lisää terapeutteja. Suomessa julkisen sektorin itse tuottama psykoterapia on huomattavasti kalliimpaa kuin ostopalveluna hankittu. Vain yksityistä sektoria hyödyntäen on taloudellisesti realistista lisätä psykoterapiaa lähelle tarvittavia määriä.

Tarvitaan rohkeutta olla mukana ohjaamassa valintoja. Kun katsotaan kauaskantoisesti tulevaisuuteen, ratti on nyt jarrua hyödyllisempi apuväline.

Huolena on kuitenkin, että uudistus toteutetaan huonosti heikentäen psykoterapian ja psykoterapeuttien todellista asemaa. Tämä on johtanut useisiin kannanottoihin nykyjärjestelmän puolesta. Jos psykoterapian edustajat eivät kuitenkaan ota kantaa siihen, millaisia uudistuksia tarvitaan, jätetään päätökset käytännössä ulkopuolisille. Tarvitaan rohkeutta olla mukana ohjaamassa valintoja. Kun katsotaan kauaskantoisesti tulevaisuuteen, ratti on nyt jarrua hyödyllisempi apuväline.

Isot keskukset vs. terapeutit lähellä asiakasta

Vaikka psykoterapian saatavuus lisääntyisi, jää edelleen huoli siitä, mikä on yksittäisten psykoterapeuttien rooli jatkossa. Miten ammatinharjoittaja-psykoterapeutit pärjäävät, kun ostopalvelupsykoterapian kilpailutukset lisääntyvät? Tulevatko kilpailutusten ehdot olemaan perusteltuja? On nähtävissä, että psykoterapiamarkkinat ovat keskittymässä. Jos emme luo uusia toimintamalleja ja ratkaisuja, on vaarana, että psykoterapiapalvelujen tarjoaminen valuu muutaman ison pelurin syliin.

Tulevaisuus, jossa psykoterapia hoidetaan vain isojen kaupunkien lääkärikeskusmaisissa “psykoterapian tavarataloissa” ei ole psykoterapeuttien eikä asiakkaiden etu. Verkosto, jossa ammatinharjoittajat ovat levittäytyneinä lähelle asiakasta on monin tavoin tarkoituksenmukaisempi. Verkoston säilyttäminen edellyttää kuitenkin välineitä verkoston koordinoimiseen ja parempaa järjestelmää psykoterapeutin löytämiseksi.

Toimiva verkosto psykoterapeuttien tukena ja asiakkaan turvana

On mahdollista luoda verkostomalli, jossa terapiaan ohjaus toimii keskitetysti, mutta psykoterapeutit voivat toimia itsenäisesti. Psykoterapeuteille tarjotaan tarvittava tuki ja työkalut, jossa voidaan hyödyntää digitaalisia ratkaisuja. Myös terapian tuloksellisuutta ja laatua voidaan seurata sekä tukea. Näin voidaan taata asiakkaalle inhimillinen, oikea-aikainen ja laadukas hoito viemättä psykoterapeutin mahdollisuuksia valita itsenäinen työskentelymuoto.

Verkostomalli vaatii sen, että psykoterapeutit ja palveluiden kehittäjät yhdessä luovat:

  1. Toimintamallin, jossa psykoterapeutti voi toimia ammatinharjoittajana, mutta saaden kaiken tarvittavan tuen
  2. Psykoterapeuttien yhteisön, joka tarjoaa koulutuksia, verkostoitumista, tapahtumia ja vertaistukea yhteisön jäsenille
  3. Digitaalisia palveluita, joiden kautta psykoterapiaan ohjaus toimii riippumatta kanavasta mistä asiakas terapiaan ohjataan
  4. Uusia työkaluja psykoterapeuteille sekä asiakkaille, niin yhä paremman psykoterapian tarjoamiseksi, kuin esimerkiksi ammatinharjoittajien potilastietojen hallintaan

Kutsumme mukaan kaikki asiasta kiinnostuneet pohtimaan ratkaisuja yhdessä, joilla turvataan ammatinharjoittajien ja pienten yritysten sekä asiakkaiden asema myös tulevaisuudessa.

Sote ja markkinavoimat ovat tarttuneet myös psykoterapiaan. Samalla on auennut tilaisuus ohjata muutosten kulkua. Pidetään kuitenkin aina mielessä ne, jotka sitä apua tarvitsevat, sekä ammattilaiset, jotka sitä tarjoavat.

Henri Valvanne
Perustaja

Helena Service
Psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti

Minduu


Lue myös edellinen osa: Kuka pitäisi asiakkaan puolta?

Haluatko lisätietoa?

Olemme kehittämässä uudenlaista psykoterapeuttien verkostoa ja yhteisöä. Jätä yhteystietosi niin saat meiltä lisätietoa projektista.

Etsimme myös verkoston kehittämisestä kiinnostuneita henkilöitä. Yhteystietojen jättäminen ei sido mihinkään.

Olen

Lue myös

”Kuka pitäisi asiakkaan puolta?”

Share This