1. Elämänohjeiden antaminen ei ole psykoterapeutin tehtävä

Psykoterapeutti ei kehota sinua esimerkiksi päättämään avioliittoasi tai jättämään työtäsi, vaikka se saattaisikin olla oikea ratkaisu. Psykoterapian tarkoitus ei ole kertoa, miten sinun tulisi selvitä elämässäsi. Psykoterapeutti antaa sinulle toki keinoja selvitä masennuksesta tai pärjätä kaksisuuntaisen mielialahäiriön kanssa, mutta henkilökohtaisen elämäsi päätöksiin hän ei ota kantaa – ainakaan kertomalla mitä sinun pitäisi tehdä.

Psykoterapian tavoitteena on auttaa sinua ymmärtämään itseäsi paremmin, muuttamaan haittaavia ajattelu- ja toimintatapojasi ja suhdettasi ympäröivään todellisuuteen.

2. Psykoterapeutti on käynyt itsekin psykoterapiassa

Suomessa psykoterapeutin koulutukseen kuuluu käydä opiskeluaikana myös itse psykoterapiassa. On suuri etu, että psykoterapeutti itse kokee psykoterapiaprosessin asiakkaan näkökulmasta. Yleensä psykoterapeutit ovat käyneet ainakin kahden vuoden psykoterapian, kouluttajatason psykoterapeutit huomattavasti enemmän ja psykoanalyytikot tyypillisesti ainakin viisi vuotta. Lisäksi psykoterapeutti käyttää asianmukaista työnohjausta oman ammattitaitonsa ja työhyvinvointinsa ylläpitämiseen.

3. Psykoterapeutit eivät määrää lääkkeitä

Lääkemääräykset tekee aina psykiatri, lääkäri tai muu hoitava taho, jolla on siihen tarvittava ammattitaito ja lupa. Psykoterapeutti voi kuitenkin heidän ohjauksessaan auttaa asiakasta psykoterapiajakson aikana lääkityksen aloittamisen ja lopettamisen suhteen, jos se katsotaan tarpeelliseksi. Tällainen yhteistyö yksityisen psykoterapeutin ja lääkemääräyksistä vastaavan tahon kanssa on kuitenkin varsin vähäistä. Psykoterapeutteja työskentelee myös muun muassa perheneuvoloissa ja psykiatrisilla poliklinikoilla, jolloin yhteistyö on tiiviimpää.

4. Psykoterapiassa voi käydä ilman mielenterveyshäiriön diagnoosia

Kyllä, itsemaksavana asiakkaana psykoterapiassa voi käydä ilman diagnoosia. Moni käy psykoterapiassa lisätäkseen itsetuntemustaan, selvitäkseen elämänkriisistä, parisuhdeongelmien takia tai vaikkapa työstressin vuoksi. Lyhytkin psykoterapiajakso voi auttaa pääsemään elämässä eteenpäin.

Sen sijaan Kelan tuen saaminen edellyttää diagnoosia, 3 kuukauden psykiatrista hoitosuhdetta, psykiatrin B-lausuntoa ja Kelan myöntävää tukipäätöstä.

5. Psykoterapeutti ei puhu asiakkaistaan ystäviensä kanssa baarissa

Luottamuksellisuus on ykkösvaatimus psykoterapeutin ja asiakkaan välisessä suhteessa! Psykoterapeutilla on vaitiolovelvollisuus ja hänen tulee säilyttää asiakkaidensa tiedot siten, että ne eivät päädy ulkopuolisille. Hän saattaa tosin keskustella haastavista asiakastapauksistaan nimettöminä ja yleisellä tasolla luotettavien kollegoidensa kanssa ja työnohjauksen yhteydessä. Tämän tarkoituksena on psykoterapeutin oman ammattitaidon ylläpitäminen ja mahdollisten vaikeiden tilanteiden parempi hoitaminen.

6. Sinä päätät, haluatko “tunnistaa” hänet psykoterapian ulkopuolella

Psykoterapeuttisi ei tule moikkaamaan sinua julkisella paikalla ja sanomaan ”kiva nähdä sinua ulkona ja näytätpä reippaalta”. Sinä olet se, joka tervehtii ensin häntä kaupassa tai ravintolassa, jos niin haluat. Jos asia askarruttaa sinua, voit ottaa sen puheeksi hänen kanssaan.

7. Pelkkä psykoterapiassa käynti ei riitä – sinun täytyy myös osallistua siihen

Psykoterapiassa käynti poikkeaa huomattavasti lääkärissä käynnistä, jossa ollaan vastaanottajan roolissa, antaen lääkärin tutkia ja kertoa hoito-ohjeet. Psykoterapia on jotain aivan muuta kuin tällaista passiivista odottamista, että psykoterapeutti kysyisi ne oikeat kysymykset, ja tuloksia alkaisi syntyä itsestään. Ne, jotka näin odottavat, tulevat todennäköisesti pettymään. Psykoterapiaprosessi on yhteistyötä psykoterapeutin kanssa, jossa te molemmat työskentelette sinun haluamiesi asioiden parissa.

8. Itselleen sopivan psykoterapeutin löytäminen on tärkeää

Tutkimukset osoittavat, että psykoterapian onnistumisen kannalta ehkä merkittävin seikka on yhteistyösuhteen eli terapeuttisen allianssin hyvä laatu psykoterapeutin kanssa. Toisin sanoen, teillä on hyvä synkata keskenänne. Terapeuttinen allianssi rakentuu kolmesta osatekijästä: tunnevuorovaikutuksen laatu ja empatia, yhteisymmärrys tavoitteista ja yhteisymmärrys tehtävistä.

Psykoterapia itsessään ei aina ole miellyttävää, joten on tärkeää tuntea olonsa turvalliseksi terapiakäynnin aikana. Hyvässä terapiasuhteessa asiakas tuntee tulevansa kuulluksi ja ymmärretyksi.

9. Saako psykoterapeuttia halata?

Me suomalaiset emme ole luonnostaan halailijoita, joten psykoterapeuttikin saattaa kokea sen kiusalliseksi. Joku voi myös miettiä, voiko psykoterapeutilta kysyä hänen henkilökohtaisesta elämästään. Molemmissa tapauksissa asia kannattaa ottaa hänen kanssaan puheeksi, jos kokee sen itselleen tärkeäksi. Sinulla on oikeus kysyä häneltä mitä haluat, mutta hänellä on myös oikeus päättää omasta puolestaan, mikä on sopivaa ja mikä ei.

10. Psykoterapeutilla ei ole kaikkia vastauksia

Jotkut saattavat olettaa, että psykoterapeutilla olisi jonkinlainen erityinen kyky nähdä asiakkaan sisimpään. Näin ei kuitenkaan ole. Psykoterapeutit kouluttautuvat ymmärtämään ihmisen käyttäytymistä, tunteiden ja ajattelun mekanismeja ja ylipäänsä ihmisenä olemista. Monella psykoterapeutilla on ehkä myös luontainen herkkyys ihmisyyden eri puolien havaitsemiseen. Kokemus ja ammattitaito antavat psykoterapeutille pohjan ymmärtää asiakkaansa tilannetta ja näin auttaa häntä ohjaamaan psykoterapiaprosessia tulokselliseen suuntaan.

11. Psykoterapeutin ammatti voi olla raskas

Psykoterapeutti saattaa kuunnella vaikeita asioita tunnista toiseen, päivästä päivään, ja silti hänen täytyy säästää voimiaan myös omalle perheelleen ja itselleen. Se on haastava yhtälö, mutta ihan mahdollista hallita. Psykoterapeutin velvollisuus on huolehtia myös omasta jaksamisestaan. Tähän hän käyttää säännöllistä ja jatkuvaa työnohjausta, jossa voi purkaa työstä kertynyttä kuormaa.

12. Psykoterapeutin ammatti voi olla todella palkitsevaa

Psykoterapeutin ammattiin hakeutuvat ovat yleensä hyvin kiinnostuneita ihmisistä. Sinun psykoterapeuttisi on kiinnostunut sinusta ja hän haluaa sinun voivan paremmin. Psykoterapeutti todennäköisesti iloitsee jokaisesta ammatillisesta onnistumisestaan ja nähdessään asiakkaansa edistyvän kasvuprosessissaan.


Lähteenä toimiva englanninkielinen artikkeli 15 Things Therapists Actually Want You To Know on julkaistu ensimmäisen kerran joulukuussa 2015 BuzzFeed -verkkosivustolla. Alkuperäistä juttua varten oli haastateltu kolmea amerikkalaista pitkänlinjan psykoterapeuttia. Tätä juttua kommentoimassa on ollut Psykoterapian erikoispsykologi PsL, integratiivinen psykoterapeutti ja työterveyspsykologi Teemu Ollikainen.


Lue myös

Seeking mental health care in Finland

Seeking mental health care in Finland

Seeking mental health care can seem very difficult and hard to understand. The following is my guide to finding mental health care in Finland for adults.

Terapeuttisia kertomuksia – kirjoja mielenterveydestä

Terapeuttisia kertomuksia – kirjoja mielenterveydestä

Kuluvana vuonna 2017 olen lukenut useita kirjoja, joissa keskeisenä teemana on mielenterveyden häiriöt ja niiden kanssa eläminen. Valinnanvaraa on: aihetta tavalla tai toisella käsitteleviä romaaneja julkaistaan aiempaa enemmän ja yhä useammat tavalliset suomalaiset ja julkisuuden henkilöt avautuvat rohkeasti mielenterveysongelmistaan.

Share This