Suomessa käynnissä oleva sote-uudistuskeskustelu on saanut psykoterapia-alan ammattilaiset pohtimaan, mitä psykoterapia näyttää tulevaisuudessa, ja millaisia kehityssuuntia alalla tulisi pyrkiä luomaan. Keskusteluissa on pohdittu mm. sitä, miten rahoitukseen ja tehokkuuteen liittyvät paineet tai uusien teknologioiden luomat mahdollisuudet vaikuttavat psykoterapiaan.
Asiantuntijoiden näkemyksiä
Amerikkalaiset Prochaska & Norcross kuvasivat vuonna 2009 asiantuntijapaneelin näkemyksen psykoterapian tulevaisuuden suunnista. Nouseviksi trendeiksi nimettiin mm. lyhyet terapiat, eri psykoterapiamuotojen yhdistyminen, tutkimusnäyttöön tukeutuva hoito sekä hyvän terapiasuhteen merkityksen painottuminen. Tuleviksi painopistealueiksi nimettiin myös teknologiset apukeinot terapiassa, itseapuhoito sekä neurotiede.
Sami Kivikkokangas ja Paavo Manninen selvittivät artikkelissaan ”Miltä psykoterapia näyttää 25 vuoden päästä”, mitä suomalaiset pitkän linjan terapeutit ajattelevat psykoterapian tulevaisuuden suunnista.
Yksilöllisempää hoitoa
Haastatellut konkariterapeutit korostivat näkemyksissään mm. tarvetta kehittää psykoterapian tutkimusta menetelmällisesti monipuolisemmaksi – tavoitteena selvittää aiempaa yksityiskohtaisemmin, mikä psykoterapiassa auttaa, ja miten tämä käytännössä tapahtuu. Mikä toimii missäkin tilanteessa, kenen ja millaisten oireiden kanssa?
Yksityiskohtaisempi tutkimustieto mahdollistaisi psykoterapiapalveluiden räätälöidymmän tarjonnan. Tällaista nähdään asiakkaiden odottavankin, sillä psykoterapioiden kysyntä ja yleinen tietoisuus mielenterveysasioista ovat lisääntymässä. Palveluiden käyttäjät ovat lisäksi yhä paremmin perillä erilaisista psykoterapioista. He osaavat entistä paremmin hakea tietoa eri psykoterapioiden tutkimustuloksista ja vaikuttavuudesta sekä siitä, mitkä työtavat ovat teoreettisesti ja tieteellisesti perusteltuja.
Psykoterapian ja biologian integroituminen
Psykoterapiatutkimuksen arvellaan tulevina vuosikymmeninä linkittyvän myös vahvasti hermoston ja aivojen tutkimiseen. Aivokuvantaminen mahdollistaisi psykoterapiaprosessin tarkemman mittaamisen. Aivokuvantamistutkimuksissa voitaisiin esimerkiksi erotella ne masennuspotilaat, jotka todennäköisimmin tulevat hyötymään psykoterapiasta niistä, jotka hyötyvät pääsäätöisesti masennuksen lääkityshoidosta.
Psykoterapian ja biologian integroitumista ajatellaan tapahtuvan myös hoitojen tasolla. Esimerkiksi tämänhetkinen kansanvälinen trendi masennuksen hoidossa ovat neuromodulaatiohoidot eli hermoston toiminnan säätelyyn perustuvat hoidot, jotka tuovat lisän masennuslääkkeille ja psykoterapiahoidoille. Tällaisten hoitojen ei arvella korvaavan psykoterapiaa, mutta on mahdollista, että niitä tullaan käyttämään hoidossa psykoterapian rinnalla.
Ennaltaehkäisyä ja hyvinvoinnin lisäämistä
Laajenevana psykoterapian sovellusalueena nähdään myös elämän kulkua tukeva ja sujuvoittava psykoterapia, jonka tarkoitus on mielenterveyden ylläpitäminen ja ongelmien ennaltaehkäiseminen. Tunne-, mielenterveys- ja vuorovaikutustaidot ovat voimistumassa osana yritysten työkykyä ylläpitävää toimintaa, ja niitä voisi lisätä moniin esimieskoulutus- ja valmennusohjelmiin. Näitä ennaltaehkäiseviä koulutuksia arvellaan tulevaisuudessa tarjottavan osana oppilaitoksien koulutusohjelmia. Tulevaisuuden kehitystavoitteena olisi yksilön vahvistuva tietotaito oman psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämisestä ja edistämisestä kansalaistaitona.
Sami Kivikkokangas ja Päivi Turpeinen
Miltä psykoterapia näyttää tulevaisuudessa, ja millaisia kehityssuuntia tulisi pyrkiä luomaan?
Tilaisuudessa aiheesta näkemyksiään esittämässä viisi eri psykoterapiasuuntauksia edustavaa konkariterapeuttia.
Aika ja paikka: to 1.3.2018 klo 17-20, Terapiatalo Sointu, Töölöntorinkatu 2 B.